5.3 Tehtävien tulkinta

Lukusujuvuus (Luksu)

Tehtävässä saa yhden pisteen jokaisesta oikein ratkaistusta virkkeestä. Jos oppilas tekee tehtävän arvailevalla strategialla ”klikkaillen eteenpäin” lukematta virkkeitä, hän saa noin puolet virkkeistä oikein. Tällainen tulos ei ole luotettava, eikä kuvaa oppilaan lukemisen sujuvuuden todellista tasoa. Järjestelmä laskee arvioinnissa käytettävän pistemäärän kaavalla oikein vastattujen virkkeiden määrä  virheellisesti vastattujen virkkeiden määrä, joka antaa luotettavamman pistemäärän kaikille vastaajille. Tulosten tarkastelussa onkin tärkeää kiinnittää huomiota pistemäärän lisäksi virheiden määrään sellaisilla oppilailla, joilla tulos on keskimääräistä heikompi.

Luksu-tehtävälle on tyypillistä, että oppilaat tekevät siinä vain vähän virheitä. Jos virheitä on vähän ja pistemäärä on vähäinen normiaineistoon verrattuna, tulos kertoo todennäköisesti heikosta teknisestä lukutaidosta. Oppilas on lukenut virkkeet tarkasti, mutta hitaasti.

Jos oppilas on sen sijaan suoriutunut tehtävästä nopeasti ja tehnyt paljon virheitä, tulos kertoo pikemmin lukustrategiasta kuin oppilaan lukusujuvuudesta. Arvaileva, hätäilevä eteneminen tehtävässä tuottaa runsaasti väärin ratkaistuja virkkeitä. Tällaisen strategian tunnistaa siitä, että oppilas on päässyt tehtävän loppuun ennen 2 minuutin aikarajaa (alle 120 sekuntia). Ensimmäisellä luokalla virheitä tulee keskimäärin 10%, luokilla 2 – 6 keskimäärin 5%. Jos virheitä on selvästi tätä enemmän, lukusujuvuutta on tärkeää arvioida yksilöllisesti luotettavan tuloksen saamiseksi. Tässä yhteydessä oppilasta on hyvä haastatella ja selvittää hätäilyn tai mahdollisen alisuoriutumisen taustalla olevia syitä. Tehtävässä heikosti menestymisen syynä voi olla myös se, että oppilas ei ole ymmärtänyt virkkeiden merkitystä kokonaan. Tähän voivat vaikuttaa kielitausta, puutteet sanavarastossa tai muut kielellisten taitojen heikkoudet.

Jos Luksun tulos on heikko, teknisen lukutaidon sujuvuus on kaikissa edellä kuvatuissa tilanteissa hyvä varmistaa kahden kesken ääneen lukemisen tehtävillä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi toisen luokan oppilaille tarkoitetut LukiMat-palvelun yksilötehtävät tai AKI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä alakoulun luokille 3−6 testistön yksilöllisen arvioinnin välineet. Yksilöllisen arvioinnin tarkoituksena on selvittää, mistä heikko suoriutuminen johtuu ja millaisia tukikeinoja oppija mahdollisesti tarvitsee.  

Oikeinkirjoitus (Sanelutehtävät)

Sanelutehtävissä jokaisesta oikein kirjoitetusta sanasta saa yhden pisteen. Yhdyssanavirheistä tai yhdysviivan tarpeettomasta käytöstä ei vähennetä pistettä. Kirjaimet saavat olla isoja tai pieniä ja niitä saa olla samassa sanassa sekaisin. Esimerkiksi kirjoittamalla RIIPPu silta, riippu-silta tai RIIPPUSILTA oppilas saa pisteen. Opettaja voi tarkastella oppilaan tekemien virheiden laatua ja määrää opettajan käyttöliittymässä, jossa saa yksittäiset sanat näkyviin.

Koska oppilaat tekevät tehtävässä keskimäärin hyvin vähän virheitä, pienikin määrä virheitä saattaa vaikuttaa siihen, että tulos jää alle keskitason. Tulosta kannattaa tutkia erityisesti laadullisesti: millaisia virheitä oppija tekee? Onko niillä vaikutusta arkeen? Matala pistemäärä voi johtua siitä, että oppilaan tarkkaavuus ei ole kohdistunut tehtävään, hän on edennyt kiirehtien tai siitä, että oppilaalla on fonologisen prosessoinnin pulmia tavu- tai kirjain-äännevastaavuuden tasolla. Laadullisen tarkkailun avulla on hyvä pyrkiä erottamaan näppäilyvirheet oikeinkirjoituksen virheistä. Saneluihin on tarkoituksella valittu sanoja, jotka sisältävät haastavia äännerakenteita. Ennestään tutuissa sanoissa haastavakin rakenne voi mennä oikein. Jos jonkin rakenteen osaaminen vaikuttaa epävarmalta, voi arviointia jatkaa muilla vastaavan rakenteen sisältävillä sanoilla. Samalla on mahdollista havainnoida oppilaan kirjoittamisprosessia ja saada lisätietoa arviointityöhön ja oppilaalle annettavan tuen rakentamiseen.

Jos oppilas tekee virheitä sanatasolla, on tärkeää varmistaa, tunnistaako oppilas kaikki kirjaimet ja niiden edustamat äänteet ja osaako hän tavuttaa sanat oikein. On hyvä huomioida, että Alakoulun DigiLukiseulan sanelutehtävät arvioivat vain teknistä oikeinkirjoitustaitoa, eivätkä kaikki tuottavan kirjoittamisen pulmat tule näkyviin. Oppilaan itse tuottamasta pidemmästä tekstistä on hyvä tarkastella oikeinkirjoitusvirheiden lisäksi esimerkiksi lauserakenteiden hallintaa ja kirjallisen ilmaisun sujuvuutta.

Luetun ymmärtäminen (Täydennä tekstit)

Luetun ymmärtämisen tehtävässä jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen. Tehtävässä ei aikarajasta huolimatta ole varsinaista aikapainetta. Lyhyiden tekstien ja riittävän työskentelyajan avulla on pyritty pienentämään lukemisen sujuvuuden vaikutusta suoritukseen. Silti joissain tapauksissa on mahdollista, että heikko suoriutuminen voi johtua myös siitä, ettei oppilas ole jaksanut tehdä tehtävää kunnolla, vaan on valinnut aukkoihin sattumanvaraisesti jonkin sanan päästäkseen tehtävässä nopeasti eteenpäin. Nopea ja virheellinen suoriutuminen saattaa viestiä arvaamisesta, jonka vuoksi luetun ymmärtämistä on hyvä arvioida vielä muilla tehtävillä. Vaikka lähes kaikki ehtivät tehdä tehtävän loppuun saakka, tulkinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka moneen kysymykseen lapsi on ehtinyt aikarajan sisällä vastata. Jos aika on loppunut kesken ja suurin osa vastauksista on oikein, luetun ymmärtämisen haasteena voi olla ensisijaisesti lukemisen hitaus.

Muita syitä heikkoon suoriutumiseen voivat olla heikko kielitaito, heikko tekninen lukutaito tai kapea sanavarasto, jotka selkeästi vaikeuttavat luetun ymmärtämistä. Näiden arvioimisessa oppilaan tuntemus on olennaisessa osassa. Luetun ymmärtämistä voi pyrkiä arvioimaan myös muilla luetun ymmärtämisen tehtävillä, mutta samat taustatekijät oletettavasti vaikuttavat suoritukseen niissäkin. Yksilölliseen arviointiin on valitettavasti tarjolla hyvin vähän välineitä (lähinnä YTTE). Arviointia onkin hyvä laajentaa laadulliseen, havainnointiin ja keskusteluun pohjautuvaan arviointiin, joka yhdistetään niihin tehtävätilanteisiin, joissa luetun ymmärtämisen taitoa vaaditaan. Myös AKI:n yksilölliseen arviointiin tarkoitetut luetun ymmärtämisen strategioiden seurannan välineet voivat antaa tärkeää lisätietoa oppilaan luetun ymmärtämisen taidoista.


Yhteen- ja vähennyslasku (Matsu)

Kummassakin tehtävässä saa yhden pisteen jokaisesta oikein ratkaistusta laskusta. Jos oppilas tekee tehtävän arvailevalla strategialla ”klikkaillen eteenpäin”, hän ratkaisee noin puolet laskuista oikein. Tällainen tulos ei ole luotettava, eikä kuvaa oppilaan laskemisen sujuvuuden todellista tasoa. Järjestelmä laskee arvioinnissa käytettävän pistemäärän kaavalla oikein ratkaistujen laskujen määrä  väärin ratkaistujen laskujen määrä, joka antaa luotettavamman pistemäärän kaikille vastaajille. Tulosten tarkastelussa onkin tärkeää kiinnittää huomiota pistemäärän lisäksi virheiden määrään sellaisilla oppilailla, joilla tulos on keskimääräistä heikompi.

Matsu-tehtävälle on tyypillistä, että oppilaat tekevät siinä vain vähän virheitä. Jos oppilas saa tehtävässä vähäisen pistemäärän normiaineistoon verrattuna, tulos kertoo todennäköisesti työläydestä peruslaskutaidon sujuvuudessa. Tällöin oppilas on saattanut laskea laskut tarkasti, mutta hitaasti.

Jos oppilas on sen sijaan suoriutunut tehtävästä nopeasti ja tehnyt paljon (> 5) virheitä, tulos kertoo pikemmin suoriutumisstrategiasta kuin oppilaan laskusujuvuudesta. Arvaileva, hätäilevä eteneminen tehtävässä tuottaa runsaasti väärin ratkaistuja laskuja. Tällaisen strategian tunnistaa siitä, että oppilas on päässyt tehtävän loppuun ennen 2 minuutin aikarajaa (alle 120 sekuntia) tai ehtinyt tehdä lähes kaikki tehtävät. Jos virheitä on enemmän kuin viisi, laskutaitoa on tärkeää arvioida yksilöllisesti luotettavan tuloksen saamiseksi. Tässä yhteydessä oppilasta on hyvä haastatella ja selvittää hätäilyn tai mahdollisen alisuoriutumisen taustalla olevia syitä. Jos Matsun tulos on heikko, laskusujuvuutta sekä laajemmin matemaattisen osaamisen tasoa on kaikissa edellä kuvatuissa tilanteissa hyvä arvioida kahden kesken yksilöllisillä tehtävillä. Tällaisia ovat esimerkiksi Mavalka (esiopetus ja 1. luokka), Lukukäsitetesti (4−7-vuotiaat lapset), LukiMat-palvelun välineet (luokat 1–2), BANUCA (luokat 1–3) ja RMAT (luokat 3–6). Yksilöllisen arvioinnin tarkoituksena on selvittää, mistä heikko suoriutuminen johtuu ja millaisia tukikeinoja oppija mahdollisesti tarvitsee.

Scroll to Top
Vieritä ylös