2.4 Lukusujuvuus
Tehtävän tarkoitus ja kuvaus
Luksu on teknisen lukutaidon sujuvuutta arvioiva virketasoinen, aikarajallinen tehtävä. Luksu on digitaalinen versio sentence reading fluency -lukusujuvuustehtävästä, jonka tarkoituksena on arvioida yksinkertaisten virkkeiden lukusujuvuutta (Woodcock, McGrew, & Mather, 2001). Luksu tulee sanasta lukusujuvuus, jolla tarkoitetaan kykyä lukea sekä tarkasti että riittävän nopeasti. Tehtävässä ruudulle ilmestyy luettavaksi yksi virke kerrallaan. Lukijan tehtävänä on päättää, onko virke totta vai ei. Kunkin virkkeen alla on kaksi painiketta, vihreä painike oikeinmerkillä ja punainen painike väärinmerkillä. Valinnan jälkeen tulee näkyviin seuraava virke. Tehtävässä on kaksi minuuttia aikaa ratkaista mahdollisimman monta virkettä oikein. Virkkeet on rakennettu yksinkertaisiksi ymmärtää, joten niiden totuusarvon määrittäminen ei ole tehtävän päätarkoitus. Valinnan tekemisellä halutaan vain varmistua siitä, että virke on luettu. Tehtävässä tehdään tyypillisesti vain vähän virheitä. Tehtävän pistemäärä lasketaan vähentämällä oikein vastatuista virkkeistä väärin vastattujen virkkeiden määrä. Arvaaminen johtaa siis heikkoon pistemäärään.
Luokkien 1 ja 2 tehtävän alussa on harjoitus, jossa harjoitellaan ratkaisemaan kolme virkettä oikein. Luokilla 3−6 harjoitusvirkkeitä on neljä. Oikean valinnan jälkeen ruudulle ilmestyy uusi virke. Tehtävä ei edellytä juurikaan motorista suorittamista, sillä virkkeet ja painikkeet ovat aina samassa kohdassa keskellä ruutua. Ruudulla ei ole muita ärsykkeitä kuin ratkaistava virke ja painikkeet.
Tehtävän ärsykkeet
Luokkien 1 ja 2 tehtävissä 70 ratkaistavaa virkettä ja luokkien 3−6 tehtävissä 120, joista oppilas tekee kahden minuutin aikana niin monta kuin ehtii. Luksun virkkeet ovat mahdollisimman yleistajuisia, jotta ne eivät kuormita luetun ymmärtämistä. Sanasto on helppoa mutta ei yksitoikkoista – samat substantiivit esiintyvät virkkeissä vain muutaman kerran. Tosia ja ei-tosia virkkeitä on yhtä paljon ja ne vuorottelevat satunnaisessa järjestyksessä. Epätodet virkkeet on laadittu niin, että pitäisi olla helppo havaita, onko virke tosi vai ei, esimerkiksi Ihmisellä on seitsemäntoista varvasta. Virkkeissä on vältetty kieltolauseen käyttöä, jotta totuusarvon määrittäminen ei olisi liian hankalaa. Virketyypit vaihtelevat. Virkkeissä on käytetty passiivia, sivulauseita, käänteistä sanajärjestystä ja eri predikaatteja. Olla ja voida ovat yleisimmät verbit. Katso liitteistä tarkemmin luokkien 3−6 seulojen kaikki virkkeet Luksu-tehtävässä. Luokkien 1 ja 2 virkkeet löydät LukiMat-palvelusta: luokan 1 virkkeet ja luokan 2 virkkeet.
Lähteet:
Eklund, K., Salmi., P., Polet, J., & Aro, M. (2013). LukiMat – Oppimisen arviointi: Lukemisen ja kirjoittamisen tuen tarpeen tunnistamisen välineet 2. luokalle. Tekninen opas.
Heikkilä, R., Korpivaara, P., Kettunen, A., Nivala, A.-B., & Salmi, P.(valmisteilla). AKI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä alakoulun luokille 3-6. Yksilöllinen arviointi ja oppimisen seuranta. Niilo Mäki Instituutti.
Salmi, P., Eklund, K., Järvisalo, E., & Aro, M. (2011). LukiMat – Oppimisen arviointi: Lukemisen ja kirjoittamisen tuen tarpeen tunnistamisen välineet 2. luokalle. Käyttäjän opas.
2.5 Oikeinkirjoitus (Sanelutehtävät)
Tehtävien tarkoitus ja kuvaus
Sanelu on aikarajaton tehtävä, jossa kuunnellaan yksitellen sanoja ja kirjoitetaan ne kuullun perusteella. Tehtävä arvioi teknistä oikeinkirjoitustaitoa. Luokkien 1 ja 2 tehtävät perustuvat LukiMat-palvelun kevään tuen tarpeen tunnistamisen tehtäviin. Luokille 3–6 on laadittu uudet sisällöt. Luokkien 3–6 sanelu sisältää kahdentyyppisiä tehtäviä: ensimmäisessä kirjoitetaan oikeita sanoja ja toisessa merkityksettömiä sanoja, pseudosanoja. Sekä oikeat että merkityksettömät sanat on laadittu niin, että ne sisältävät monipuolisesti suomen kielen piirteitä ja rakenteita, jotka ovat oikeinkirjoituksen kannalta haastavia (esimerkiksi äng-äänteitä, kaksoiskonsonantteja ja diftongeja). Oikeiden sanojen sanelussa sanojen tuttuus vaikuttaa siihen, miten hyvin ne osataan kirjoittaa. Merkityksettömät sanat noudattavat suomen kielen tavurakennetta, mutta eivät tarkoita mitään. Niissä ei voi tukeutua muistissa olevaan sanan visuaaliseen edustukseen, vaan niissä sanan kirjoittaminen edellyttää äänteistä kokoamista. Pseudosanojen sanelutehtävä arvioi tarkan kirjoittamisen taitoa ja äännetietoisuuden taitoja. Näitä taitoja oppilas tarvitsee kirjoittaessaan itselleen vieraita sanoja.
Luokkien 1 ja 2 sanelussa on 20 oikeaa sanaa. Luokkien 3–6 sanelutehtävissä on 8 oikeaa sanaa ja 12 merkityksetöntä sanaa. Sekä oikeat että merkityksettömät sanat ovat suomen kielen rakenteen mukaisia. Sanat on valittu sillä perusteella, että niissä on runsaasti oikeinkirjoituksen näkökulmasta haastavia rakenteita. Tehtävissä ei ole alussa harjoitusta eikä niissä ole aikarajaa, vaan oppilas voi edetä omaan tahtiinsa. Jokainen sana on kuunneltava ensin kaksi kertaa, ennen kuin sitä pääsee kirjoittamaan. Sanan voi kuunnella uudestaan vielä niin monta kertaa kuin kokee tarpeelliseksi. Kun oppilas on kirjoittanut sanan, se tulee vielä kerran näytölle hyväksyttäväksi ja sitä voi palata korjaamaan. Näin pyritään vähentämään näppäilyvirheitä. Jokaisen sanan kohdalla on kirjoitettava jotain ja hyväksyttävä se, ennen kuin voi kuunnella seuraavan sanan.
Sanelun sanat kuunnellaan kuulokkeiden välityksellä Arvio-palvelusta, jolloin sanat lausutaan kaikille samalla tavalla. Toisaalta oppilas ei pääse näkemään sanojen ääntöasua, eli sitä, millä tavalla lukijan suu on hänen artikuloidessaan sanoja. Esimerkiksi sananalkuisten konsonanttien tunnistaminen vaatii tässä tehtävässä tarkkaa kuuntelua. Lisäksi kun sanoja kirjoitetaan kynän sijasta näppäimistöä käyttäen, voi tulla näppäilyvirheitä. Siksi virheiden laadullinen tarkastelu on tärkeää. Näppäilyvirheet on hyvä erottaa varsinaisista oikeinkirjoituksen virheistä.
Tehtävien ärsykkeet
Luokkien 3–6 sanelutehtävissä on oikeita sanoja 8 kappaletta ja merkityksettömiä sanoja 12 kappaletta. 3–4 -luokkien sanelutehtävän sanoissa tavuja on 2–4 ja 5–6 -luokkien sanoissa tavuja on 3–5. Ne sisältävät 7–10 suomen kielen kymmenestä yleisimmästä tavurakenteesta. Sekä oikeat että merkityksettömät sanat ovat suomen kielen rakenteen mukaisia. Niihin on pyritty saamaan mukaan monipuolisesti suomen kielen piirteitä, kuten erilaisia eri vokaaleilla ja konsonanteilla alkavia tavuja, useimmat lyhyet ja pitkät konsonantit ja vokaalit, useita eri diftongeja, monia erilaisia konsonanttiyhtymiä sekä pitkä äng-äänne. Sanelujen sanoista puuttuvat kokonaan yhdistelmät -hh, -jj ja -vv. Katso liitteistä tarkemmin kaikki sanelujen sanat sekä niiden sisältämät haastavat rakenteet. Luokkien 1 ja 2 sanat löydät LukiMat-palvelusta: luokan 1 sanat ja luokan 2 sanat.
2.6 Luetun ymmärtäminen (Täydennä tekstit)
Tehtävän tarkoitus ja kuvaus
Täydennä tekstit -tehtävällä arvioidaan luetun ymmärtämistä. Tehtävä ja sen tekninen toteutus on kehitetty Niilo Mäki Instituutin DigiLukiseula -hankkeessa. Tehtävä perustuu aukkotehtäviin (Gellert & Elbro, 2013), joiden sana-aukot on rakennettu niin, että oikean sanan löytämiseksi lukijan täytyy luoda ymmärrys joko aukkoa edeltävistä ja seuraavista virkkeistä ja/tai koko tekstistä. Sana-aukkoja on tekstissä sellaisten sanojen paikoilla, jotka luovat tekstiin sidoksisuutta (koheesiosidokset, kuten konjunktiot), mutta myös sellaisten sanojen paikalla, joissa sanan asettaminen vaatii merkityssuhteiden rakentamista tekstin pohjalta. Oikeaa vastausta ei voi löytää tekstistä suoraan, vaan se edellyttää päättelyä, joka on eräs keskeisimpiä luetun ymmärtämisen alataitoja (Kendeou, McMaster, & Christ, 2016). Tekstien lopussa olevilla tekstin sanomaa tiivistävillä virkkeillä tarkistetaan, onko lukija ymmärtänyt tekstin keskeisen sanoman. Tekstit ovat lyhyitä, jotta oppilaan työmuistin ja lukemissujuvuuden rooli tehtävässä menestymisessä olisi mahdollisimman pieni.
Luokkien 3 ja 4 tehtävä koostuu kuudesta lyhyestä tekstistä, jotka sisältävät yhteensä 30 sana-aukkoa. Luokkien 5 ja 6 tehtävässä tekstejä on kahdeksan ja sana-aukkoja 40. Kaikki tekstit ovat lyhyitä, 4−7 virkkeen pituisia. Jokainen teksti sisältää neljä sana-aukkoa. Teksteillä on otsikko ja lisäksi jokaisen tekstin lopussa on tekstin sanomaa tiivistävä virke, joka sisältää yhden sana-aukon. Luokkien 3 ja 4 tehtävä sisältää kolme tietotekstiä, jotka on otettu alakoulun ympäristö- ja luonnontiedon oppikirjasta. Tehtävässä on myös kolme kertomustekstiä, jotka ovat laadittu NMI:n ReadDrama ja LUKINO -hankkeissa. Luokkien 5 ja 6 tehtävä sisältää neljä tietotekstiä, jotka on otettu alakoulun biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian oppikirjoista. Kertomustekstejä on myös neljä (ReadDrama ja LUKINO -hankkeet). Tekstien aiheet ja tekstityypit vaihtelevat, jotta lukijoiden ennakkotiedot tai mieltymykset vaikuttaisivat kokonaissuoriutumiseen mahdollisimman vähän. Tekstit vastaavat alakouluikäisten lasten koulussa kohtaamaa tekstimaailmaa.
Tekstit tulevat näytölle yksi kerrallaan. Tekstin jokaiseen sana-aukkoon valitaan sana, ennen kuin oppilas pääsee seuraavaan tekstiin. Tehtävässä on 25 minuutin aikaraja, mikä riittää lähes kaikille oppilaille tekstien lukemiseen. Tieto- ja kertomustekstit vuorottelevat tehtävässä. Oppilaalle kerrotaan, että tehtävän tekemiseen on varattu 25 minuuttia aikaa. Luettavien tekstien määrää, tyyppiä tai sisältöä ei kerrota. Arvio-palvelussa on ruudun yläreunassa etenemispalkki, josta näkee, kuinka paljon tehtävää on vielä jäljellä. Tämän voi kertoa oppilaille.
Tehtävien ärsykkeet
Luokkien 3 ja 4 tekstit:
- Tekstityypit: 3 tietotekstiä, 3 kertomustekstiä
- Sanamäärä: yhteensä 398 sanaa, joista 197 sanaa kertomusteksteissä (otsikko mukaan lukien) ja 201 sanaa tietoteksteissä (otsikko mukaan lukien)
- Aukot: 4 konjunktioaukkoa ja 26 sanastoaukkoa
Luokkien 5 ja 6 tekstit:
- Tekstityypit: 4 tietotekstiä ja 4 kertomustekstiä
- Sanamäärä: yhteensä 479 sanaa, joista 231 sanaa kertomusteksteissä (otsikko mukaan lukien) ja 248 sanaa tietoteksteissä (otsikko mukaan lukien)
- Aukot: 5 konjunktioaukkoa ja 35 sanastoaukkoa
Katso liitteistä tarkemmin luokkien 3−6 luetun ymmärtämisen tekstisisällöt.
Lähteet:
Gellert, A. S. & Elbro, C. (2013). Cloze tests may be quick, but are they dirty? Development and preliminary validation of a cloze test of reading comprehension. Journal of Psychoeducational Assessment, 31(1), 16–28.
Heikkilä, R., Korpivaara, P., Kettunen, A., Nivala, A.-B., & Salmi, P.(valmisteilla). AKI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä alakoulun luokille 3-6. Yksilöllinen arviointi ja oppimisen seuranta. Niilo Mäki Instituutti.
Kajamies, A., Poskiparta, E., Annevirta, T., Dufva, M., & Vauras, M. (2003). YTTE. Luetun ja kuullun ymmärtämisen ja lukemisen sujuvuuden arviointi. Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus.
Kendeou, P., McMaster, K. L., & Christ, T. J. (2016). Reading comprehension: Core components and processes. Policy Insights from the Behavioral and Brain Sciences, 3(1), 62-69.
Täydennä tekstit -tehtävän tekstien lähteet
Luokkien 3, 4, 5 ja 6 kertomustekstit
LUKINO – Lukemisen, oikeinkirjoittamisen ja nimeämisen arviointi -hanke 2020-2024. Rahoittaja Niilo Mäki Instituutti, koulutus- ja julkaisutoiminta. Suorituspaikka Niilo Mäki Instituutti.
ReadDrama – Lukuteatterin vaikuttavuus lukivaikeuskuntoutuksessa -tutkimushanke 2018-2023. Rahoittaja Suomen Akatemia. Suorituspaikka Niilo Mäki Instituutti.
Luokkien 3 ja 4 tietotekstit
Cantell, H., Jutila, H., Laiho, H., Lavonen, J., Pekkala, E., & Saari, H. 2017. Pisara 4. Ympäristö- ja luonnontieto. SanomaPro Oy. s. 9, 21, 61, 125.
Luokkien 5 ja 6 tietotekstit
Cantell, H., Jutila, H., Laiho, H., Lavonen, J., Pekkala, E., & Saari, H. 2017. Pisara 4. Ympäristö- ja luonnontieto. SanomaPro Oy. s. 9.
Cantell, H., Jutila, H., Laiho, H., Lavonen, J., Pekkala, E., & Saari, H. 2015. Pisara 6. Biologia ja maantieto. SanomaPro Oy. s. 6, 10, 17.
Cantell, H., Jutila, H., Laiho, H., Lavonen, J., Pekkala, E., & Saari, H. 2017. Pisara 6. Fysiikka ja kemia. SanomaPro Oy. s. 31.
2.7. Yhteen- ja vähennyslaskusujuvuus (Matsu)
Tehtävien tarkoitus ja kuvaus
Matsu on yhteen- ja vähennyslaskusujuvuutta arvioiva aikarajallinen tehtävä. Sujuvuudella tarkoitetaan kykyä laskea sekä tarkasti että riittävän nopeasti. Matsu on rakennettu Luksu-tehtävän periaatteella ja sen nimi tulee sanoista matematiikan peruslaskutoimitusten sujuvuus. Tehtävä muodostuu kahdesta osatehtävästä. Ensimmäisessä osassa ratkaistaan yhteenlaskuja, jälkimmäisessä vähennyslaskuja. Sekä yhteen- että vähennyslaskut rakentuvat lukualueelta 1−20, ja sisältyvät siten jo ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan. Nämä peruslaskutaidot luovat perustan muiden matemaattisten taitojen rakentumiselle, minkä vuoksi niiden sujuvoitumista on hyvä seurata pitkin koulupolkua. Tehtävässä ruudulle ilmestyy tarkastettavaksi yksi lasku kerrallaan, esimerkiksi 1 + 3 = 4. Laskuista puolet on laskettu oikein ja puolet väärin. Oppilaan tehtävänä on päättää, onko lasku laskettu oikein vai ei. Valinnan jälkeen tulee näkyviin seuraava lasku. Oppilaan on tarkoitus ratkaista kahden minuutin aikana mahdollisimman monta laskua oikein. Tehtävässä tehdään tyypillisesti vain vähän virheitä. Tehtävän pistemäärä lasketaan vähentämällä oikein vastatuista laskuista väärin vastattujen laskujen määrä. Arvaaminen johtaa siis heikkoon pistemäärään.
Sekä yhteen- että vähennyslaskutehtävän alussa on harjoitus, jossa harjoitellaan ratkaisemaan kolme laskua oikein. Laskun alla on kaksi painiketta, vihreä painike oikeinmerkillä ja punainen painike väärinmerkillä. Oikean valinnan jälkeen ruudulle ilmestyy uusi lasku. Varsinaisessa tehtävässä ei voi palata taaksepäin muuttamaan aikaisempia valintoja. Tehtävä ei edellytä juurikaan motorista suorittamista, sillä laskut ja painikkeet ovat aina samassa kohdassa keskellä ruutua. Ruudulla ei ole muita ärsykkeitä kuin ratkaistava lasku ja painikkeet.
Tehtävien ärsykkeet
Sekä yhteen- että vähennyslaskutehtävän alussa on kolme harjoituslaskua, jotka pitää ratkaista oikein, ennen kuin varsinainen tehtävä alkaa. Varsinaisia ratkaistavia laskuja on kummassakin tehtävässä 120, joista oppilas tekee kahden minuutin aikana niin monta kuin ehtii. Oikein ja väärin laskettuja laskuja on tehtävissä yhtä paljon ja ne vuorottelevat satunnaisessa järjestyksessä. Laskut ovat lukualueelta 1−20. Katso liitteistä tarkemmin kaikki laskut.
Lähteet:
Koponen, T., Salminen, J., Aunio, P. & Polet, J. (2011). LukiMat – Oppimisen arviointi: Matematiikan tuen tarpeen tunnistamisen välineet 1. luokalle. Käyttäjän opas. Saatavilla osoitteessa http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi/materiaalit/ tuen-tarpeen-tunnistaminen/1lk/matematiikka/kayttajan-opas.
Koponen, T., Salminen, J., Aunio, P. & Polet, J. (2011). LukiMat – Oppimisen arviointi: Matematiikan tuen tarpeen tunnistamisen välineet 2. luokalle. Käyttäjän opas. Saatavilla osoitteessa http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi/materiaalit/ tuen-tarpeen-tunnistaminen/2lk/matematiikka/kayttajan-opas
Lampinen, A., Ikäheimo, H., & Dräger, M. (2007). Mavalka – Matemaattisten valmiuksien kartoitus esikouluikäisille ja ekaluokkalaisille. Early Learning Oy.
Räsänen, P. (2004). RMAT – Laskutaidon testi 9–12 -vuotiaille. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Räsänen, P. (2005). BANUCA—Lukukäsitteen ja laskutaidon hallinnan testi. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
van Luit, J. E. H., Van de Rijt, B. A. M., & Aunio, P. (2006). Lukukäsitetesti. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki.