2.2 Etsi kirjoitusvirheet

Tehtävän tarkoitus ja kuvaus 

Etsi kirjoitusvirheet on aikarajallinen teknistä lukutaitoa sanatasolla arvioiva tehtävä, jolla selvitetään sanojen lukemisen nopeutta ja tarkkuutta. Tehtävä on digitaalinen versio vastaavasta kynä-paperi -tehtävästä. Tehtävän jokaisessa sanassa on yksi kirjoitusvirhe, joka lukijan on tarkoitus merkitä oikeaan kohtaan. Virheitä on kolmenlaisia: puuttuvia, ylimääräisiä tai vääriä kirjaimia. Tehtävässä on 2,5 minuuttia aikaa ratkaista mahdollisimman monta sanaa.  Nopea eteneminen tehtävässä edellyttää, että sana kokonaisuutena, eli sanan ortografinen edustus, on oppilaalla muistissaan. Kun oppilas on tunnistanut sanan, hän palaa äänteistä kokoamisen tasolle paikantaessaan virheen, eli käyttää fonologisia taitojaan.

Tehtävän alussa on harjoitus, jossa ratkaistaan neljä sanaa. Jokainen virhetyyppi on harjoituksessa esillä vähintään kerran. Sekä harjoituksessa että tehtävässä sanat tulevat ruudulle näkyviin yksi kerrallaan. Tehtävässä edellinen sana jää uuden yläpuolelle näkyviin pienempänä, jolloin vastausta voi tarvittaessa palata muuttamaan. Motoriseen suoritukseen kuluva aika on pyritty minimoimaan – ratkaistava sana on aina samassa kohdassa keskellä ruutua. Oppilaalle annetaan alussa ohje, että vaikean sanan kohdalla virhe merkitään siihen kohtaan, jossa ajattelee sen olevan ja siirrytään mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Seuraava sana tulee näkyviin vasta, kun edellinen sana on ratkaistu.

Tehtävän pisteytys

Jokaisesta oikein merkitystä kirjoitusvirheestä saa yhden pisteen. Järjestelmä ilmoittaa pisteinä oikein merkittyjen kirjoitusvirheiden määrän annetussa 2,5 minuutin aikarajassa. Myös kaikkien yritettyjen sanojen määrä kerrotaan. Tehtävän sanat ovat mahdollisimman tavallisia ja niihin laaditut virhetyypit on pyritty pitämään yksiselitteisenä, jolloin sanan ratkaisun pitäisi olla nopeaa. Jos lukija on joutunut arvaamaan virheen paikan, hän on voinut esimerkiksi merkitä virheen s-kirjaimen päälle sanassa askarrtelu. Tehtävän tekeminen arvailemalla näkyy epäjohdonmukaisuutena merkittyjen virheiden paikoissa. Onkin tärkeää huomioida myös tehtävään käytetty aika. Jos se on alle 2,5 minuuttia (150 sekuntia), on oppilas todennäköisesti klikkaillut tehtävän läpi sanoja lukematta. Tehtävän aikarajoitus voi myös tuoda oman haasteensa. Oppilas saattaa tehdä enemmän virheitä, kun hän tiedostaa ajan olevan rajattu, kuin että jos hän saisi rauhassa lukea sanan useaan kertaan ja etsiä virhettä.

Jos oppilaalla ei ole sanaa varastossaan, virheen paikan löytäminenkään ei onnistu. Sanojen yleisyys huomioiden tämä on todennäköisempää silloin, jos oppilas on vieraskielinen eli hänen äidinkielensä ei ole suomi. Taustalla voi olla myös kielellinen vaikeus. Jos taas virheen paikan tunnistaminen ei sanan tuttuudesta huolimatta onnistu, voi kyseessä olla fonologisen prosessoinnin pulma. Silloin oppilaan virheet voivat osua erityisesti niin kutsuttuihin riskirakenteisiin, kuten kaksoiskonsonantteihin, pitkiin vokaaleihin ja äng-äänteisiin. Virhe on esimerkiksi merkitty jommankumman s-kirjaimen päälle sanassa jumpatossu. Tarkka äänne-erottelu tai tavurajalla tapahtuva äänteiden kestojen havainnointi on oppilaalle haastavaa. Samankaltaiset fonologisen prosessoinnin vaikeudet voivat näkyä kirjoitustehtävissäkin. Kun virheitä on paljon, on syytä tarkastella oppilaan Sanelu-tehtävien, erityisesti merkityksettömien sanojen sanelun tuloksia sekä mahdollisia kirjoitusvirheitä vapaasti tuotetusta tekstistä.

Jos oppilas menestyy tehtävässä normiaineistoon verrattuna heikosti, tulos kertoo todennäköisesti heikosta teknisestä lukutaidosta ja on aihetta selvittää lukemisen sujuvuutta tarkemmin. Tarkastele silloin oppilaan suoritusta myös Luksu-tehtävässä. Jos tehtävissä suoriutuminen antaa aihetta huoleen, oppilas on hyvä kutsua keskustelemaan erityisopettajan kanssa ja lukemissujuvuus on syytä varmistaa ääneen lukemisen tehtävällä, esimerkiksi YKÄ – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun -menetelmän (Lerkkanen ym. 2018) ääneen lukemisen arviointitehtävillä (pseudosanat ja tekstin lukeminen). Oppilaan kanssa voidaan käydä läpi erilaisia strategioita sanaston oppimiseen ja tukea lukemisen tarkkuutta esimerkiksi ohjaamalla tavuttamaan ja yleisimpien tavujen toistavalla lukemisella. Sekä lukemisen sujuvuus että sanavarasto kehittyvät kuitenkin parhaiten lukemisen määrää kasvattamalla, jolloin keskeisintä olisi miettiä keinoja, joilla oppilaan saa innostettua erilaisten tekstien pariin.

Tehtävän ärsykkeet

Tehtävän sanat ovat perusmuodossa. Sanoja on tehtävässä 83 kappaletta (7. luokan tehtävässä) / 81 kappaletta (8. luokan tehtävässä). Jokaisessa sanassa on yksi virhe: joko väärä kirjain, puuttuva kirjain tai ylimääräinen kirjain. Kaikkia kolmea virhetyyppiä on yhtä paljon (27-28-28 ja 26-28-27). Sanat ovat perusmuodossa eikä niistä ole mahdollista löytää kuin yksi virhe. Sanat on valittu niin, että ne ovat mahdollisimman tuttuja ja tavallisia. Yhdyssanoja on paljon sen vuoksi, että niissä virhe on saatu rakennettua sanan alkuosaan. Loppuosassa oleva virhe antaa joskus mahdollisuuden useampaan tulkintaan virheestä, esimerkiksi sanan vaihtopenki voi ajatella olevan oikein joko vaihtopenkki tai vaihtopenkin. Tehtävässä virhettä ei korjata, vaan sen paikka merkitään. Alla näet tehtävässä esiintyvät virhetyypit ja niiden määrän.

Virhetyypit ja niiden määrä 7. luokka/ 8. luokka:

Puuttuva kirjain:

  • puuttuva pitkä vokaali: 12/13 kpl
  • puuttuva kaksoiskonsonantti: 14/13 kpl
  • puuttuva vokaali diftongissa: 1 kpl (7.lk)

Muuttunut kirjain:

  • muuttunut vokaali diftongissa: 7/7 kpl
  • muuttunut kirjain, nk/ng: 7/7 kpl
  • muuttunut vokaali: 2/2 kpl
  • muuttunut kaksoiskonsonantti: 2/2 kpl
  • muuttunut konsonantti: 9/9 kpl

Ylimääräinen kirjain:

  • lisätty vokaali: 7/7 kpl
  • lisätty konsonantti: 21/20 kpl
Vieritä ylös