1 Yläkouluikäisten nuorten lukivaikeudet

Lukemisen ja kirjoittamisen taidon sujuva hallinta on avain yhteiskunnassa toimimiseen, kuten opintojen suorittamiseen, työelämän hallintaan ja päivittäisten asioiden hoitamiseen. Silti kasvava joukko nuoria ei saavuta tätä tärkeää taitoa: noin 14 prosentilla nuorista lukutaidon arvioidaan olevan riittämätön esimerkiksi opiskeluista selviytymiseen (PISA 2018). Kun lukemisen vaikeus pitkittyy, sitä ei tunnisteta tai nuori ei saa tarkoituksenmukaista tukea, sen vaikutukset voivat heijastua opintomenestyksen lisäksi myös hyvinvointiin. Oppimisen vaikeudet itsessään lisäävät riskiä syrjäytyä jatko-opinnoista ja työelämästä. Lukemisen pulmien jatkuminen aikuisikään saakka näyttää heikentävän psykososiaalista hyvinvointia, mikä näkyy muun muassa masennuksen oireina, matalampana itsetuntona ja vähentyneempänä sosiaalisena toimintana. Lukivaikeuksien tunnistaminen koulunkäynnin eri vaiheissa on tärkeää, jotta seurannaisvaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä.

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta eli dysleksiaa arvioidaan olevan noin 5-10 prosentilla väestöstä. Lukivaikeus on lukemisessa, kirjoittamisessa tai molemmilla osa-alueilla ilmenevää vaikeutta, joka näyttäytyy lukemisen epätarkkuutena ja/tai hitautena sekä vaikeutena kirjoittamisessa, etenkin oikeinkirjoituksen pulmina. Vaikeutta voi myös olla sekä lukemisessa että kirjoittamisessa. Nuorilla erityisesti lukemisen hitaus on tyypillinen lukivaikeuteen liittyvä piirre. Niin lukemisessa kuin kirjoittamisessakin voi olla myös epätarkkuutta, joka näkyy etenkin pidemmissä ja haastavammissa sanoissa paineen ja kiireen alla. Kirjallinen tuottaminen on myös usein työlästä. Työläys lukemisessa puolestaan johtaa usein siihen, että lukemista aletaan välttää, jolloin kaivattua harjoitustakaan ei tapahdu. Lukemisen vähäinen harrastaminen heijastuu sujumattomuuden lisäksi myös sanavaraston kehittymiseen, mikä puolestaan voi näkyä luetun ymmärtämisen vaikeuksina. Toisaalta, sujumaton lukeminen ei automaattisesti tarkoita luetun ymmärtämisen vaikeuksia, eikä sujuva lukeminen takaa hyvää ymmärtämistä. Yläkouluikäisellä vaikeudet ovat myös voineet jo pitkittyessään, toistuvien epäonnistumisten myötä, heikentää itsetuntoa ja oppimisen motivaatiota, jolloin myös asenne opiskelua kohtaan on voinut muuttua kielteiseksi. Erityisesti silloin, kun vaikeudet liittyvät luetun ymmärtämisen haasteisiin, yläkoululaisilla on suurempi riski koulu-uupumukseen.

Seulonnalla (lukitaitojen arviointi ryhmätasolla) pyritään löytämään ne oppilaat, joilla on riski lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeuksiin, ja joiden kohdalla on siten vaara esimerkiksi opintojen keskeytymiseen. Nivelvaiheessa tapahtuva siirtymä alakoulusta yläkouluun on tärkeä lukitaitojen arvioinnin kohta, jotta tukitoimet päästään aloittamaan heti yläkoulun alkaessa, ja tieto tuentarpeesta siirtyy myös toiselle asteelle ilman pitkiä katkoksia. Yläkoulun DigiLukiseulan tehtävät on rakennettu niin, että ne mittaavat monipuolisesti lukitaitoja, arvioinnin kohteena ovat taidon kaikki osa-alueet. Tällä varmistetaan se, että oppilailla eri tavoin ja eri osa-alueilla ilmenevät vaikeudet tulevat luotettavasti tunnistettua. DigiLukiseulassa on kaksi teknisen lukutaidon tehtävää, joilla pyritään mittaamaan lukemisen sujuvuuden lisäksi myös lukemisen tarkkuutta. Toinen tehtävä arvioi lausetasoista sujuvaa lukemista, toinen sanatasolla tapahtuvaa tarkkaa lukemista. Oikeinkirjoitusta arvioidaan suomen kielen (tuttujen) sanojen ja merkityksettömien (ennestään tuntemattomien) sanojen saneluilla. Luetun ymmärtämistä arvioidaan aukkotehtävällä, jossa lukemisen sujuvuuden ja työmuistikapasiteetin sijasta erityisesti kielellisen päättelyn taidot korostuvat. Tehtävässä on käytetty kaunokirjallisten tekstien lisäksi yläkoululaisille suunnattujen oppikirjojen tekstejä, jolloin tehtävän sisällöt vastaavat mahdollisimman paljon sitä tekstimaailmaa, jossa yläkoululaiset toimivat. Tehtävien lisäksi oppilaat vastaavat myös Opintoihin liittyvään kyselyyn, jolla kartoitetaan muun muassa oppilaan taustatietoja ja oppilaan itse kokemia, opinnoissa ja lukemisessa ilmeneviä vaikeuksia.

Seulonnassa poikkeavan tuloksen saaneille oppilaille tehdään tarkempi yksilöllinen arviointi. Tunnistamisen tärkein tehtävä on löytää tukea tarvitsevat oppilaat, jotta heitä voidaan tukea heidän opinnoissaan yksilöllisesti rakennetuilla tukitoimilla. Tukitoimia ovat esimerkiksi lisäaika kokeissa ja tehtävien palautusajoissa. Usein jo se, että vaikeus tunnistetaan, toimii korjaavana kokemuksena vaikeuden kanssa jo mahdollisesti pitkään kamppailleelle. Suojaavana tekijänä voidaankin pitää ympäristön, eli läheisten aikuisten (esimerkiksi vanhemmat ja opettajat) ja vertaisten, tarjoamaa sosiaalista tukea. Ympäristön tarjoamalla sosiaalisella tuella tarkoitetaan vaikeuden ymmärtämistä, pulmien sanoittamista ja läsnä olemista.

Lähteet

Vieritä ylös