4.1 Poistetut tiedot
DigiLukiseulan normiaineisto on koottu täysin sähköisesti. Tämä on mahdollistanut aineiston luotettavuuden parantamisen uusilla tavoilla. Erityisesti tehtäviin käytettyä aikaa on käytetty tunnistamaan vastaajia, jotka eivät ole tehneet tehtäviä ohjeiden mukaisesti. Näiden oppilaiden tunnistaminen parantaa koko seulan luotettavuutta, sillä usein heidän tuloksensa eivät vastaa oikeaa osaamistaan; he saivat tehtävistä alhaisia pistemääriä, jotka eivät vastanneet heidän todellista taitotasoaan. Tämä vääristi normiaineistoa siten, että se sisälsi heikkoja suorituksia, jotka eivät luultavasti johtuneet todellisista lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksista. Näiden vastausten poistaminen normiaineistosta ennen lopullisten seulan rajojen määrittelyä lisää todennäköisyyttä siitä, että DigiLukiseula tunnistaa oppilaita, joilla on todellisia lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia, mutta jotka eivät suoriudu kaikkein heikoimmalla tasolla tehtävistä.
Näiden vastaajien lisäksi normiaineistosta poistettiin vieraskieliset oppilaat. Oppilaan kielitaustan vaikutus tehtävien tuloksiin on esitelty taulukossa 4. Suomenkielisiä olivat ne vastaajat, jotka olivat valinneet äidinkielekseen ainoastaan suomen. Kaksikieliset ovat puolestaan valinneet äidinkielekseen suomen lisäksi jonkin toisen kielen, esimerkiksi ruotsin, somalin tai venäjän.
Taulukko 4
Kielitaustan vaikutus tehtävien tuloksiin
Nämä kaksi ryhmää eroavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi jokaisessa DigiLukiseulan tehtävässä. Lisäksi ryhmien välisten erojen efektikoot (Cohenin d; 0.55 [keskikokoinen] – 0.82 [suuri]) kertovat siitä, että tasoerot tehtävien suorittamisessa kannattaa ottaa huomioida. Efektikoko (effect size, ES) kuvaa sitä, kuinka suuri ero on tietyssä tarkasteltavassa asiassa ryhmien välillä. Tässä tutkimuksessa efektikoon arviointiin käytettiin Cohenin d:tä (keskiarvojen erotus keskihajontaan suhteutettuna). Tehtävien pistemäärissä havaittujen erojen ollessa näin merkittävät päädyttiin siihen, että normiaineistoon jätettiin vain ne osallistujat, joilla äidinkielenä oli ainoastaan suomi. Tällä pyrittiin varmistamaan se, että normitus on tarkoituksenmukainen silloin, kun halutaan tunnistaa suomenkieliset oppilaat, joiden luku- ja kirjoitustaitoja on syytä arvioida tarkemmin. Aineistosta poistettiin 110 seitsemännen luokan oppilasta ja 74 kahdeksannen luokan vastaajaa.
Vieraskielisten oppilaiden poistamisen lisäksi normiaineistosta on poistettu vastaajia tehtävittäin, perustuen arvioon siitä, ovatko vastaajat tehneet tehtävät ohjeiden mukaisesti. Lukusujuvuus-tehtävästä poistettiin yksi oppilas 7. luokalta ja kolme oppilasta 8. luokalta, etsi kirjoitusvirheet -tehtävästä poistettiin 7 (7. luokka) ja 8 (8. luokka) oppilasta, täydennä tekstit -tehtävästä 8 (7. lk) ja 18 (8. lk), oikeiden sanojen sanelukirjoituksesta 22 (7. lk) ja 12 (8. lk) ja merkityksettömien sanojen sanelukirjoituksesta 8 (7. lk) ja 20 (8. lk). Vältimme poistoissa ylitulkintaa ja aineistosta poistettiin ainoastaan ne oppilaat, joista varmuudella voi tulkita käytettävissä olevan tiedon perusteella, että he eivät ole yrittäneet tehtävää tosissaan. Saneluiden osalta tulkintaa helpotti se, että oppilaan kirjoittamista sanoista pystyi suoraan näkemään sen, onko hän yrittänyt tehtävää tosissaan vai ei. Poistoja saneluista tehtiin vain silloin, kun oppilas oli kirjoittanut enemmän kuin yhden sanan kohdalle jonkin sellaisen sanan, joka ei millään tavalla vastannut saneltua sanaa tai jättänyt enemmän kuin yhden sanan tyhjäksi.
Näiden poistojen lisäksi lopullisesta aineistosta jäivät tehtäväkohtaisesti automaattisesti tilastollisessa analyysissä pois sellaiset vastaajat, joilta puuttui jostain yksittäisestä DigiLukiseulan tehtävästä osa tai kaikki osasuorituksista, vaikka he olivat vastanneet vähintään yhteen muuhun kokonaiseen tehtävään. Tällaisia vastaajia oli Luksu eli Lukusujuvuus -tehtävässä 9 (7. lk) ja 17 (8. lk), Etsi kirjoitusvirheet -tehtävässä 15 (7. lk) ja 17 (8. lk), Täydennä tekstit -tehtävässä 21 (7. lk) ja 32 (8. lk), Oikeiden sanojen sanelukirjoituksessa 25 (7. lk) ja 10 (8. lk) sekä Merkityksettömien sanojen sanelukirjoituksessa 18 (7. lk) ja 24 (8. lk). Näiden puuttuvien tietojen syytä ei voi päätellä aineistosta, mutta mahdollista on esimerkiksi tekninen ongelma tietoliikenneyhteydessä tai oppilaan päätös olla tekemättä yksittäistä tehtävää osaksi tai kokonaan.
Näiden poistojen ja puuttuvien tietojen huomioinnin jälkeen lopulliset osallistujamäärät normiaineistossa olivat: Lukusujuvuus 1389 (7. luokka) ja 1198 (8. luokka); Etsi kirjoitusvirheet 1383 (7. lk) ja 1198 (8. lk); Täydennä tekstit 1377 (7. lk) ja 1183 (8. lk); Oikeiden sanojen sanelukirjoitus 1373 (7. lk) ja 1205 (8. lk); sekä Merkityksettömien sanojen sanelukirjoitus 1380 (7. lk) ja 1191 (8. lk).
4.2 Tehtävien tunnusluvut
Keskiarvo, KA (mean, M) saadaan, kun lasketaan yhteen oppilaiden saama pistemäärä jossain tehtävässä ja jaetaan se tehtävän tehneiden oppilaiden määrällä. Keskiarvo kuvaa siis sitä, millainen keskimääräinen suoritustaso kyseisessä tehtävässä on ollut tämän ikäluokan osalta.
Keskihajonta, KH (standard deviation, SD) kuvaa sitä, miten havainnot keskimääräisesti poikkeavat keskiarvosta. Keskihajonta pyrkii siis mittaamaan arvojen vaihtelua keskiarvon molemmin puolin ja ilmaisemaan, miten kaukana havainnot keskimäärin ovat keskiarvosta.
4.2.1 Seulontatehtävät
Taulukossa 5 on esitetty tehtävien tunnusluvut. Seuraavaksi esitellään varsinaisten seulontatehtävien oikeiden vastausten lukumäärien jakaumat tehtävä kerrallaan. Virheellisten vastausten jakaumat esitellään niiden tehtävien kohdalla, joissa se on tarkoituksenmukaista. Jos virheellisten vastausten jakauma oli komplementti eli peilikuva oikeiden vastausten jakaumasta, sitä ei nähty tarpeelliseksi raportoida. Validointitehtävän tunnusluvut ja jakaumat esitellään omassa kappaleessaan.
Taulukko 5
Tehtävien oppilasmäärät, keskiarvot, keskihajonnat, minimit ja maksimit
Lukusujuvuus-tehtävän oikeiden vastausten jakauma on esitetty kuvioissa 1a (7. luokka) ja 1b (8. luokka). Jakauma noudattaa hyvin normaalijakaumaa. Pistemäärien keskiarvo 7. luokalla oli 56.91 ja keskihajonta 14.85; 8. luokalla ne olivat 59.56 (KA) ja 13.61 (KH). Kuviossa näkyy harmaalla tummennettu alue, joka kuvaa yhden keskihajonnan mittaa keskiarvosta sen molemmilla puolin. Tämä alue vastaa pistemäärää välillä 42–72 (7. lk) ja 46–73 (8. lk), ja vastaajista 70 % (7. lk) ja 71 % (8. lk) sijoittui tälle alueelle. Tehtävän pistemäärät laskettiin siten, että oppilaan oikeista vastauksista on vähennetty väärät vastaukset. Tähän on päädytty siksi, että vastausvaihtoehtoja on vain kaksi (totta ja ei-totta) ja tehtävän aikarajan (2.5 minuuttia) puitteissa on voinut saada puolet vastauksista oikein pelkästään arvaamalla.
Kuvio 1a
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 7. luokan Luksu-tehtävässä
Kuvio 1b
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 8. luokan Luksu-tehtävässä
Lukusujuvuus-tehtävän virheellisten vastausten lukumäärien jakaumat löytyvät kuvioissa 2a ja 2b. Virheellisten vastausten keskiarvo 7. luokalla oli 2.22 (KH=3.58) ja 8. luokalla 2.41 (KH=4.63). Oppilaat tekivät tehtävässä hyvin vähän virheitä, 94 prosenttia molempien luokka-asteiden vastaajista teki 5 virhettä tai vähemmän. Oppilaiden on siis ollut helppo määritellä virkkeen totuusarvo, eli se, onko virke totta vai ei. Jos oppilas tekee tehtävässä enemmän kuin viisi virhettä, on hänen vastauksiaan syytä tarkastella tarkemmin.
Kuvio 2a
Virheellisten vastausten lukumäärän jakauma 7. luokan Luksu-tehtävässä
Kuvio 2b
Virheellisten vastausten lukumäärän jakauma 8. luokan Luksu-tehtävässä
Etsi kirjoitusvirheet -tehtävän oikeiden vastausten lukumäärän jakaumat on esitetty kuvioissa 3a ja 3b. Kuvioiden perusteella myös näihin tehtäviin on vastattu siten, että ne niiden jakauma vastaa suhteellisen hyvin normaalijakaumaa. Pistemäärien keskiarvot olivat 7. luokalla 30.81 (KH=10.28) ja 8. luokalla 36.21 (KH=11.66). Kuvioissa on harmaalla tummennettu alue, joka kuvaa yhden keskihajonnan mittaa keskiarvosta sen molemmilla puolin. Tämä alue vastaa pistemäärää välillä 21–41 (7. lk) ja 25–48 (8. lk), ja vastaajista 64 % (7. lk) ja 65 % (8. lk) sijoittui tälle alueelle.
Kuvio 3a
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 7. luokan Etsi kirjoitusvirheet -tehtävässä
Kuvio 3b
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 8. luokan Etsi kirjoitusvirheet -tehtävässä
Virheellisten vastausten lukumäärien jakauma Etsi kirjoitusvirheet -tehtävästä on esitetty kuvioissa 4a ja 4b. Virheellisten vastausten keskiarvo 7. luokalla oli 3.14 (KH=5.57) ja 8. luokalla 2.92 (KH=6.35). Tehtävän haastavuudesta huolimatta virheitä tehtiin myös tässä tehtävässä varsin vähän: 96 % (7. lk) ja 97 % (8. lk) oppilaista tekee virheitä kahdeksan tai vähemmän. Tehtävässä on 2.5 minuutin aikaraja, jonka sisällä oppilaat pyrkivät lukemaan sanat tarkasti virheen löytääkseen, ja he etenevät tehtävässä eri tahtiin lukunopeudesta riippuen.
Kuvio 4a
Virheellisten vastausten lukumäärän jakauma 7. luokan Etsi kirjoitusvirheet -tehtävässä
Kuvio 4b
Virheellisten vastausten lukumäärän jakauma 8. luokan Etsi kirjoitusvirheet -tehtävässä
Täydennä tekstit -tehtävän oikeiden vastausten jakaumat on esitetty kuvioissa 5a ja 5b. Jakaumat ovat jonkin verran vasemmalle vinoja, mikä kertoo siitä, että tehtävät ovat yläkoululaisille helppoja. Toisaalta vasemmalle puolelle muodostuva ”häntä” taas kertoo, että tehtävän erottelukyky on hyvä heikosti lukemaansa ymmärtävien osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtävä soveltuu hyvin seulontatarkoitukseen. Pistemäärien keskiarvot olivat 7. luokalla 38.53 (KH=7.14) ja 8. luokalla 38.71 (KH=7.22). Kuviossa näkyy harmaalla tummennettu alue, joka kuvaa yhden keskihajonnan mittaa keskiarvosta sen molemmilla puolin. Tämä alue vastaa molemmilla luokka-asteilla pistemäärää välillä 31–46, ja vastaajista 81 % (7. lk) ja 78 % (8. lk) sijoittui tälle alueelle.
Kuvio 5a
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 7. luokan Täydennä tekstit -tehtävässä
Kuvio 5b
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 8. luokan Täydennä tekstit -tehtävässä
Oikeiden sanojen sanelukirjoituksen jakaumat näkyvät kuvioissa 6a ja 6b. Jakaumat ovat voimakkaasti vasemmalle vinoja, mikä kertoo siitä, että tehtävä oli yläkoululaisille helppo. Tuttujen sanojen oikeinkirjoitustaito on vakiintunut, eikä virheitä juurikaan tehdä. Tehtävän maksimipistemäärä oli 23, eikä tehtävässä ollut aikarajaa. Pistemäärien keskiarvot olivat 7. luokalla 21.67 (KH=2.05) ja 8. luokalla 22.28 (KH=1.31). Myös näissä kuvioissa on väritetty harmaalla alue, joka kuvaa pistemääriä yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta. Tämä alue vastaa 7. luokalla pistemäärää välillä 20–23, ja 8. luokalla 21–23; vastaajista 84 % sijoittui tälle alueelle molemmilla luokka-asteilla.
Kuvio 6a
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 7. luokan Oikeiden sanojen sanelukirjoitus -tehtävässä
Kuvio 6b
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 8. luokan Oikeiden sanojen sanelukirjoitus -tehtävässä
Merkityksettömien sanojen sanelukirjoituksen jakaumat on esitetty kuvioissa 7a ja 7b. Myös merkityksettömien sanojen jakaumat ovat voimakkaasti vasemmalle vinoja. Tämä kuvaa sitä, että vaikka sana ei ole entuudestaan tuttu, äänne-kirjain-vastaavuuden hallinta on yläkoululaisilla jo vahvaa, eikä virheitä juurikaan tehdä. Tehtävän maksimipistemäärä oli 7. luokalla 23 ja 8. luokalla 22. Tehtävässä ei ole aikarajaa. Pistemäärien keskiarvot olivat 7. luokalla 20.43 (KH=3.35) ja 8. luokalla 18.71 (KH=2.85). Myös näissä kuvioissa on väritetty harmaalla alue, joka kuvaa pistemääriä yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta. Tämä alue vastaa 7. luokalla pistemäärää välillä 17–23, ja 8. luokalla 16–22; 7. luokan vastaajista 86 % ja 8. luokan vastaajista 84 % sijoittui tälle alueelle.
Kuvio 7a
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 7. luokan Merkityksettömien sanojen sanelukirjoitus -tehtävässä
Kuvio 7b
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 8. luokan Merkityksettömien sanojen sanelukirjoitus -tehtävässä
4.2.2 Sukupuolierot
Taulukosta 6 löytyvät tyttöjen ja poikien DigiLukiseulan tehtävien keskiarvot, keskihajonnat sekä keskiarvojen vertailut eri tehtävissä.
Taulukko 6
Tyttöjen ja poikien keskiarvot ja keskihajonnat sekä keskiarvojen vertailut seulontatesteissä
Tyttöjen ja poikien erot tehtävien suoriutumisessa olivat selkeät: tytöt suoriutuivat kaikista tehtävistä poikia paremmin. Erot ovat kohtalaisia Cohenin d:n perusteella. Vastaavia eroja on havaittu myös muista tälle ikäryhmälle tehdyistä luku- ja kirjoitustaidon arviointi -tutkimuksista (kts. Holopainen ym. 2004, Lerkkanen ym. 2016, PISA, 2015).
4.3 Tehtävien luotettavuus
Tehtävien luotettavuudet
Yläkoulun DigiLukiseula sisältää samat tehtävät, jotka pilotoitiin huolellisesti toisen asteen DigiLukiseulaa varten vuosina 2018–2019 yhdeksännen luokan oppilailla. Tehtävien sisältö (esim. käytettävät sanat ja luetun ymmärtämisen tekstit) uudistettiin kokonaan 7. ja 8. luokan oppilaille, myös siten, että näiden luokka-asteiden tehtävien sisältö eroaa täysin toisistaan. Kevään pilottien jälkeen aineistolle tehtiin ryhmä- ja väittämätasoiset analyysit (mm. Rasch-analyysit), joiden tulosten pohjalta tehtäviä kehitettiin edelleen, esimerkiksi poistamalla tai muokkaamalla toimimattomia kysymyksiä tai sanoja. Näitä uusittuja tehtäviä pilotoitiin vielä syksyllä 2020 ennen varsinaisen normiaineiston keräämistä. Pilotointiin osallistui keväällä 2020 186 7. luokan ja 108 8. luokan oppilasta, sekä syksyllä 2020 450 7. luokan ja 314 8. luokan oppilasta.
Tehtävien luotettavuutta voidaan arvioida myös tilastotieteellisesti, jos tehtävien tyyppi mahdollistaa sen. Tällöin tehtävien luotettavuutta mitataan osioiden keskinäisellä yhtenäisyydellä, eli arvioidaan sitä, mittaako tehtävä samaa ominaisuutta (reliabiliteetti). Tässä seulontatestistössä kolmen tehtävän osioiden keskinäistä yhtenäisyyttä arvioitiin laskemalla niille Cronbachin alfa -reliabiliteettikerroin. Nämä tehtävät olivat Täydennä tekstit, Oikeiden sanojen sanelukirjoitus ja Merkityksettömien sanojen sanelukirjoitus. Täydennä tekstit -tehtävän alfa-arvo oli 7. luokalla .90 ja 8. luokalla .89. Oikeiden sanojen sanelukirjoitus -tehtävän vastaavat luvut olivat puolestaan .80 (7. lk) ja .72 (8. lk) ja Merkityksettömien sanojen sanelukirjoitus -tehtävän .91 (7. lk) ja .71 (8. lk). Kaikkien kolmen tehtävän alfa-arvo oli hyvä molemmilla luokka-asteilla (>.70), mikä on osaltaan osoitus tehtävien luotettavuudesta.
Yläkoulun DigiLukiseulan kaksi aikarajallista tehtävää, Lukusujuvuus ja Etsi kirjoitusvirheet -tehtävä edustavat tunnettuja ja runsaasti arviointikäytössä olevia tehtävätyyppejä. Aikarajoitteisissa tehtävissä, joissa vastaajat ovat aikarajan sisällä edenneet eri kohtiin tehtävässä, osioiden keskinäistä yhtenäisyyttä ei voida arvioida käyttämällä Cronbachin alfa -kerrointa. Tällaisissa tehtävissä reliabiliteettia voidaan tutkia esim. testi-uusintesti -korrelaatiolla, jolloin täsmälleen sama tehtävä tehdään uudestaan n. kahden viikon kuluttua. Yläkoulun DigiLukiseulan aineistossa tämä ei ollut mahdollista, mutta osa kevään 2020 pilottiin osallistuneista oppilaista (n=88) osallistui myös syksyn 2020 pilottiin. Oppilaat tekivät keväällä 7. luokan ja syksyllä 8. luokan version testistä, joten kyseessä ei ole testi-uusintatesti -asetelma, mutta suuntaa antava tulos. Lukusujuvuus tehtävän korrelaatio oli r=.76, Etsi kirjoitusvirheet -tehtävän r=.80, jotka ovat varsin korkeita huomioiden tehtävien välisen ajan ja niiden erot. Tehtävien sisällöt (esimerkiksi virkkeet ja sanat) olivat erilaiset, mutta ne oli muodostettu samoja periaatteita noudattaen, eli ne olivat keskenään samankaltaiset sekä rakenteeltaan että vaikeusasteeltaan. Toisen asteen DigiLukiseulan normiaineiston 9. luokkalaisille tehdyssä testi-uusintatesti -mittauksessa nämä tehtävät osoittautuivat hyvin luotettaviksi (Paananen ym., 2019).
Reliabiliteetin lisäksi arvioidaan myös tehtävien validiteettia eli tehtävän kykyä mitata jotain tiettyä, tavoiteltua taitoa. Tämä tapahtuu usein siten, että tehtävää verrataan johonkin toiseen, aiemmin toimivaksi todettuun tehtävään, joka mittaa samaa ominaisuutta.
Tässä seulontatestistössä validiteettia tutkittiin kahdella tavalla. Ensin DigiLukiseulan teknisen lukutaidon tehtäviä (lukusujuvuus ja etsi kirjoitusvirheet) vertailtiin 7. luokan syksyn 2020 pilotissa (n=115) oppilaan ääneen lukemisen tehtävään, joka on hyvin luotettava tapa tutkia teknistä lukutaitoa (Lerkkanen ym., 2018). Ääneen lukemisen tehtävä korreloi Lukusujuvuus-tehtävään r=.68 ja Etsi kirjoitusvirheet -tehtävään r=.67. Nämä korrelaatiot olivat oletetulla tasolla (vrt. Lerkkanen ym., 2018), ja kertovat siitä, että myös digitaaliset teknisen lukutaidon tehtävät mittaavat taitoja luotettavasti. Testityyppien erilaisuudesta johtuen ei täydellistä vastaavuutta voitu olettaa.
Täydennä tekstit -tehtävän luotettavuutta arvioitiin vertaamalla tehtävää luetun ymmärtämistä mittaavan Tekstin ymmärtämisen tehtävään. Seuraavaksi käydään läpi kyseinen validointitehtävä ja arvioidaan sen avulla DigiLukiseulan Täydennä tekstit -tehtävän luotettavuutta.
Taulukko 7
Validointitehtävän oppilasmäärät, keskiarvot, keskihajonnat, minimit ja maksimit
Uuden luetun ymmärtämisen Täydennä tekstit -tehtävän validointiin käytettiin Ykä-testistön (Lerkkanen ym. 2018. YKÄ – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun) Tekstin ymmärtäminen -tehtävää. Tehtävää on käytetty Ykä-testistössä 7. luokkalaisten luetun ymmärtämisen arviointiin. Tässä tehtävässä osallistujien tuli lukea 1,5 sivua pitkä asiateksti, ja vastata sen jälkeen 12 kysymysosioon. Teksti käsitteli Suomen kalliomaalauksia. Kysymyksistä 11 oli monivalintatehtäviä, jotka sisälsivät neljä vastausvaihtoehtoa, yhdessä kysymyksessä taas piti asettaa väittämät (8 kpl) tekstin etenemistä kuvaavaan järjestykseen. Oikean vastauksen löytäminen edellytti joko tiedon hakemista suoraan tekstistä, tekstiin pohjautuvaa päättelyä tai tekstin sisällön arviointia. Tehtävässä ei ollut varsinaista aikarajaa, mutta käytännön vuoksi katkaisuaika oli asetettu 45 minuuttiin. Kaikki vastaajat ehtivät tehdä tehtävän loppuun ennen aikarajan täyttymistä.
Kuvioista 8a ja 8b näkyy, että tehtävän vastaukset ovat jakautuneet suhteellisen normaalisesti sekä 7. että 8. luokalla. Pistemäärien keskiarvo 7. luokalla oli 5.72 (KH=2.23) ja 8. luokalla 6.17 (KH=2.44). Kuvioissa on tummennettu alue, joka kuvaa pistemääriä yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta. Tämä alue vastaa 7. luokalla pistemäärää välillä 3–8, ja 8. luokalla 4–9; 7. luokan vastaajista 73 % ja 8. luokan vastaajista 62,3 % sijoittui tälle alueelle.
Kuvio 8a
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 7. lk Tekstin ymmärtäminen -tehtävässä
Kuvio 8b
Oikeiden vastausten lukumäärän jakauma 8. lk Tekstin ymmärtäminen -tehtävässä
Seulontatehtävien keskinäiset yhteydet
Taulukossa 8 esitellään seulontatehtävien keskinäiset yhteydet. Mukana ovat myös validointitehtävän Tekstin ymmärtäminen yhteydet. Tämä tehtävä ei kuulu DigiLukiseulan menetelmiin.
Taulukko 8
Tehtävien keskinäiset korrelaatiot
Kaksi ensimmäistä tehtävää, Lukusujuvuus ja Etsi kirjoitusvirheet, mittaavat oletusarvoisesti teknistä lukutaitoa eli sitä, kuinka nopeasti ja tarkasti tutkittava lukee sanoja ja virkkeitä. Tehtävät eroavat kuitenkin toisistaan siinä, mitä teknisen lukutaidon osaa ne korostavat. Lukusujuvuus-tehtävän sujuva tekeminen edellyttää sitä, että nopean ja tarkan lukemisen lisäksi oppilaan täytyy myös ymmärtää luetun virkkeen sisältö voidakseen määrittää sen, onko virke totta vai ei. Virkkeet on kuitenkin pyritty tekemään sellaisiksi, että totuusarvon määrittäminen on helppoa. Myös työmuistin rooli korostuu Lukusujuvuus-tehtävän enemmän kuin Etsi kirjoitusvirheet -tehtävässä. Etsi kirjoitusvirheet -tehtävässä puolestaan keskeistä on lukemisen tarkkuus: virheellistä sanaa lukiessaan tutkittavan tulee palata sarjallisen, kokoavan lukemisen tasolle virheen löytääkseen. Tehtävät ovat kuitenkin suhteellisen hyvin yhteydessä toisiinsa sekä 7. (r=.69) että 8. (r=.64) luokalla, eli ne mittaavat samaa taitoa, tässä tapauksessa teknistä lukutaitoa.
Täydennä tekstit -tehtävän mielenkiintoisin korrelaatio on sen yhteys Ykä-testistön (Lerkkanen ym. 2018; ei osa DigiLukiseulaa) Tekstin ymmärtäminen -tehtävään validointitehtävänä. Sekä Täydennä tekstit -tehtävä että Tekstin ymmärtäminen -tehtävä on suunnattu luetun ymmärtämisen arviointiin. Tehtävät ovat kohtuullisen selkeästi yhteydessä toisiinsa molemmilla luokka asteilla (7. lk r=.53; 8. lk r=.55) huolimatta siitä, että siinä missä Tekstin ymmärtämisen tehtävä vaatii monenlaisia tekstitaitoja, Täydennä tekstit -tehtävä suuntautuu päättelevän lukemisen arviointiin. Nämä selkeät yhteydet lisäävät Täydennä tekstit -tehtävän luotettavuutta uutena luetun ymmärtämisen tehtävänä.
DigiLukiseulan oikeinkirjoitusta mittaavat tehtävät Oikeiden sanojen sanelukirjoitus ja Merkityksettömien sanojen sanelukirjoitus ovat yhteydessä toisiinsa selvästi (7. lk r=.65; 8. lk r=.51). Oikeinkirjoituksen taito näyttäisi siis eriävän lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen taidoista. Se, että nämä kaksi oikeinkirjoituksen tehtävää ovat yhteydessä toisiinsa kuitenkin oletettua hiukan vähemmän, selittyy sekä jakaumien vinoudella (suurin osa oppilaista sai tehtävissä täydet pisteet) sekä sillä, että tehtävissä vaaditaan osittain eri taitoja. Oikeiden sanojen osalta oppilaalla todennäköisesti on sanan visuaalinen edustuma muistissaan, jolloin sanan kirjoittaminen tähän visuaaliseen muistiedustumaan tukeutuen on mahdollista, vaikka äänteiden prosessoinnissa olisikin haasteita. Merkityksettömien sanojen kohdalla oppilaalla ei tätä mahdollisuutta ole, vaan tehtävässä suoriutuminen edellyttää sujuvaa fonologista prosessointia eli kykyä auditiivisesti tunnistaa ja erotella äänteet tarkasti toisistaan sekä tuottaa ne kirjoitettuun muotoon (äänne-kirjainvastaavuuden hallinta). Joka tapauksessa lukutaidon oletetut osa-alueet (tekninen lukutaito, luetun ymmärtäminen, oikeinkirjoitus; korostettu taulukossa 8) korreloivat keskenään voimakkaammin verrattuna osa-alueiden ulkopuolisiin tehtäviin.