Tehtävän tarkoitus ja kuvaus
Täydennä tekstit -tehtävällä arvioidaan luetun ymmärtämistä. Tehtävä koostuu 10 lyhyestä tekstistä (noin 4–5 virkettä/teksti), jotka sisältävät sana-aukkoja. Sana-aukkoja on 7. luokan tehtävässä 48. Teksteistä kahdeksan sisältää viisi sana-aukkoa ja kaksi teksteistä neljä sana-aukkoa. 8. luokan tehtävässä on myös 48 sana-aukkoa. Yhdessä tekstissä on kuusi sana-aukkoa, kuudessa tekstissä viisi sana-aukkoa ja kolmessa tekstissä neljä sana-aukkoa. Jokaisessa tekstissä on yksi sana-aukko konjunktion kohdalla. Jokaisen tekstin lopussa on myös koko tekstin sanomaa tiivistä virke, joka sisältää sana-aukon. Tekstit sisältävät otsikon. Tehtävä sisältää kuusi tietotekstiä, jotka on otettu yläkoulun kemian, fysiikan, historian ja ympäristötiedon oppiainekirjoista. Lisäksi tehtävässä on neljä kertomustekstiä, jotka on otettu yläkouluikäisille suunnatuista kertomakirjallisuuden teoksista. Vaihtelevilla teksteillä on pyritty siihen, että tekstin aihe tai tekstityyppi ei suosisi tiettyä osaa lukijoista, mutta ne vastaisivat kuitenkin sitä tekstimaailmaa, jossa yläkouluikäiset nuoret opinnoissaan toimivat.
Tekstit tulevat näytölle yksi kerrallaan. Jokaiseen sana-aukkoon tulee valita sana, jotta tehtävässä pääsee eteenpäin. Tehtävässä on 25 minuutin aikaraja, mutta aika on kuitenkin niin pitkä, että vain hyvin harva ikäluokasta ei ehdi tehdä tehtävää aikarajan puitteissa. Oppilaalle kerrotaan, että tehtävän tekemiseen on varattu 25 minuuttia aikaa, mutta luettavien tekstien määrää ei kerrota.
Tehtävän pisteytys ja tulkinta
Sana-aukot on rakennettu niin, että oikean sanan löytääkseen lukijan täytyy luoda ymmärrys aukkoa edeltävistä ja seuraavista virkkeistä sekä koko tekstistä. Sana-aukkoja on asetettu tekstissä sellaisten sanojen paikoille, jotka luovat tekstiin sidoksisuutta (koheesiosidokset, kuten konjunktiot), mutta myös sellaisten sanojen paikalle, joissa sanan uudelleen asettaminen vaatii merkityssuhteiden rakentamista tekstin pohjalta. Oikeiden sanojen valinta aukkoihin edellyttää siis päättelyä, eikä oikeaa vastausta voi löytää tekstistä suoraan. Tekstien lopussa olevilla tekstin sanomaa tiivistävillä virkkeillä taas pyritään tarkistamaan, onko lukija ymmärtänyt koko tekstin keskeisen sanoman. Tekstit on pyritty pitämään lyhyinä ja luettavien sanojen määrä pienenä, jotta oppilaan työmuisti kuormittuisi mahdollisimman vähän ja lukemissujuvuuden rooli ei olisi tehtävässä niin keskeinen.
Tehtävässä ei ole varsinaista aikapainetta, vaikka siihen onkin laitettu näennäinen aikaraja. Tällä on pyritty pienentämään lukemisen sujuvuuden vaikutusta. Silti joissain tapauksissa on mahdollista, että heikko suoriutuminen voi johtua myös siitä, että oppilas ei ole jaksanut tehdä tehtävää kunnolla, vaan hän on valinnut aukkoihin sattumanvaraisesti jonkin sanan päästäkseen tehtävässä nopeasti eteenpäin. Muita syitä heikkoon suoriutumiseen voivat olla heikko kielitaito, heikko tekninen lukutaito tai kapea sanavarasto, jotka selkeästi vaikeuttavat luetun ymmärtämistä. Arviointia voi jatkaa esimerkiksi YKÄ – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun -menetelmän (Lerkkanen ym. 2018) luetun ymmärtämisen arviointitehtävillä. Arviointia on hyvä myös laajentaa laadulliseen, havainnointiin ja keskusteluun pohjautuvaan arviointiin, joka yhdistetään niihin tehtävätilanteisiin, joissa luetun ymmärtämisen taitoa vaaditaan. Arvioinnin tukena voi myös käyttää Opintoihin liittyvää kyselyä, ja tarkastella sieltä oppilaan käyttämiä luetun ymmärtämisen strategioita.
Luetun ymmärtämisen strategioiden oppimisen tukeminen vuorovaikutuksellisin keinoin esimerkiksi pienryhmissä ja opettajan mallintamana on yksi toimiva tapa tukea luetun ymmärtämisen taitoja. Oppilaan tulisi vaiheittain ja tuettuna mennä kohti sellaista lukijuutta, jossa hänen itsesäätelytaitonsa ovat kehittyneet niin, että hän kykenee aktiivisesti ja joustavasti valvomaan, arvioimaan ja säätelemään omaa lukemistaan ja luetun ymmärtämistään. Jos lukemisen sujuvuudessa on haasteita, on tärkeää, että lukijalla on hallussaan keinoja, joilla hänen on lukemisen hitaudesta huolimatta mahdollista vaivattomammin löytää keskeistä tietoa isoista tekstimassoista sekä myös jäsentää ja painaa keskeisiä asioita mieleensä. Myös äänikirjat toimivat tukevina keinoina silloin, kun lukeminen on hidasta.
Tehtävän ärsykkeet
7. luokan tekstit sisältävät:
697 sanaa yhteensä
271 sanaa kertomusteksteissä (otsikko mukaan lukien)
426 sanaa tietoteksteissä (otsikko mukaan lukien)
10 konjunktioaukkoa
38 sanastoaukkoa
8. luokan tekstit sisältävät:
674 sanaa yhteensä
280 sanaa kertomusteksteissä (otsikko mukaan lukien)
394 sanaa tietoteksteissä (otsikko mukaan lukien)
11 konjunktioaukkoa
37 sanastoaukkoa