5 Seulontatestistön tulosten tulkinta

DigiLukiseulan tehtävien tulosten tulkinta perustuu siihen, että tehtävistä kerätyn normiaineiston perusteella pystytään tunnistamaan oppilaita, jotka suoriutuvat lukemisen ja kirjoittamisen tehtävistä epätyypillisen heikosti. On tärkeää huomioida, että tämä epätyypillisen suoriutumisen raja on aina sopimuksenvarainen ja testistökohtainen.  Seulontatehtävien tuloksista on omat tehtäväkohtaiset tulkintansa, niihin voi tutustua seuraavien linkkien takaa. Luksu, Etsi kirjoitusvirheet, Täydennä tekstit ja Sanelutehtävät.

5.1 Persentiilit ja pisterajat

Yläkoulun DigiLukiseulan tehtäväkohtaiset pistemäärät on suhteutettu normiaineistoon persentiiliarvoja käyttäen. DigiLukiseulan tehtävissä persentiililukua ≤15 on käytetty rajana, jonka avulla voidaan löytää ne oppilaat, joiden tehtävätulos on epätyypillisen heikko. Alla olevissa taulukoissa 9a ja 9b on esitetty pistemääriä vastaavat persentiiliarvot jokaisen tehtävän osalta erikseen. Persentiilit on asetettu viiden välein asteikolla 0–100.

Taulukko 9a

7. luokan persentiilijakaumat ja kunkin tehtävän kokonaispistemäärät

Taulukko 9b

8. luokan persentiilijakaumat ja kunkin tehtävän kokonaispistemäärät

Persentiiliarvo kertoo siitä, kuinka nuori on suoriutunut tehtävässä suhteessa samanikäisiin nuoriin. Esimerkiksi persentiililuku 15 kertoo, että nuoren suoritus sijoittuu alimpaan 15 prosenttiin, eli 15 prosenttia normiaineiston osallistujista saa saman tai alhaisemman tuloksen tehtävässä ja vastaavasti 85 prosenttia osallistujista suoriutuu ko. tehtävässä paremmin. Persentiililuku 50 kertoo puolestaan siitä, että puolet nuorista suoriutuu tehtävässä yhtä hyvin tai heikommin ja puolet paremmin. Toisin sanoen, nuoren suoritus vastaa tässä tapauksessa ikäryhmän keskimääräistä suoritustasoa.

Persentiilit muodostetaan tehtävän jakauman pohjalta. Luvussa neljä (Normiaineiston tulokset) kaikista DigiLukiseulan tehtävistä on esitetty jakaumat, joissa keskiarvon molemmin puolin on tummennettu alue yhden keskihajonnan verran (+/- 1 keskihajontaa). Tämä alue edustaa keskimääräistä suoriutumista tehtävissä. Vastausten jakautuessa normaalisti (kuten Luksussa) tämä alue sijoittuu persentiililukujen 15-85 välille. Alla olevassa kuviossa 9 on esitetty miten 15 prosenttia/15. persentiilin rajat sijoittuvat Luksun ja Oikeiden sanojen sanelun 7. luokan jakaumiin. Molempien kuvioiden vasemmanpuolisessa ”häntäpäässä” on tummansininen alue. Tämä alue kuvastaa 15 persentiilin heikointa suoriutumista tehtävässä. Kaikkien 7. ja 8. luokkien tehtävien jakaumat löytyvät liitteestä 1. Jakaumia tutkiessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että tehtävien tulokset eivät aina ole normaalisti jakautuneita, vaan osa jakaumista voi olla hyvinkin ”vinoja”. Se, että erityisesti oikeiden sanojen sanelukirjoituksessa pistemäärille löytyy vain vähän niitä vastaavia persentiililukuja johtuu siitä, että suurin osa ikäryhmästä saa tehtävästä täydet pisteet. Tästä johtuen jakauma, jonka pohjalta erityisesti sanelutehtävien persentiililuvut johdetaan, on hyvin vino, ja tietyt pistemäärät korostuvat poikkeuksellisen paljon.

Kuvio 9

15. persentiilin alue väritettynä 7. luokan Luksu ja Oikeiden sanojen sanelu -jakaumissa (oikeat vastaukset).

5.2 Tehtävätulosten tarkastelu opettajan käyttöliittymässä

Opettajan käyttöliittymässä pääset tarkastelemaan yksittäisen oppilaan tehtävätuloksia. Oppilaan nimen perässä on ympyröitä, joista jokainen edustaa yhtä tehtävää. Ympyröitä klikkaamalla pääset katsomaan tehtävätuloksia tarkemmin. Jos tehtävätulos vastaa persentiiliarvoa 15 tai jää sen alle, ympyrän väri on oranssi. Tällöin oppilaan suoritus kyseisessä tehtävässä kuuluu heikoimman 15 prosentin joukkoon. Jos taas tehtävätulos on persentiiliarvon 15 yläpuolella, ympyrä on vihreä. Oppilaan suoritus ko. tehtävässä on tällöin parhaimman 85 prosentin joukossa, joka DigiLukiseulan testistössä tulkitaan tyypilliseksi suoritukseksi. Värikoodien tarkoituksena on nopeuttaa arviointiprosessia siten, että arvioinnin suorittaja löytää mahdollisimman nopeasti ne oppilaat, joiden tuloksia on syytä tarkastella lähemmin. Näiden oppilaiden taitoja on todennäköisesti syytä arvioida tarkemmin yksilötehtävien avulla sen selvittämiseksi, millaista ja minkä verran tukea ko. oppilaat mahdollisesti tarvitsevat lukemisen ja kirjoittamisen taitoihinsa. 

Tuloksia tulkitessa on tärkeää huomioida se, että yhden pisteen muutos tehtävätuloksessa vaikuttaa siten, että oppilaan tulos voi kuulua joko 15 heikoimpaan persentiiliin, jolloin järjestelmä ilmoittaa siitä, tai vastaavasti 16–20 persentiiliin, jolloin järjestelmä ei enää ilmoita tuloksesta. Toisin sanoen, jos 7. luokan oppilas on saanut esimerkiksi Luksu-tehtävästä 42 pistettä, hänen tuloksensa kuuluu 15 heikoimpaan persentiiliin ja järjestelmä ilmoittaa siitä. Vastaavasti jos oppilas on ennättänyt vastaamaan yhteen osioon enemmän ja saanut tehtävästä yhden pisteen lisää, eli 43 pistettä, hänen tuloksensa sijoittuukin 16–20 persentiiliin, eikä järjestelmä enää ilmoita poikkeavasta tuloksesta oranssilla ympyrällä.

5.3 Tuen tarpeen tunnistaminen

Yläkoulun DigiLukiseula on seulontamenetelmä, jonka tarkoituksena on tunnistaa ne oppilaat, joilla mahdollisesti on lukemisen ja/tai kirjoittamisen pulmia. Näiden oppilaiden kohdalla voi olla syytä tehdä tarkempaa jatkoselvitystä. Järjestelmän värikoodien avulla on mahdollista löytää nopeasti ne oppilaat, joilla on heikkoja suorituksia. Jos heikkoja suorituksia on useampi, myös jatkoselvittelyn tarve on selkein. Yksittäisissä heikoissa tehtävätuloksissa on syytä huomioida kaksi asiaa: ensinnäkin, yksittäinen heikko testitulos voi kertoa jostain muusta kuin heikosta (luki)taidosta, esimerkiksi hetkellisestä tarkkaamattomuudesta tehtävätilanteessa tai haluttomuudesta tehdä tehtäviä juuri sillä hetkellä. Toisaalta, keskeistä luetun ymmärtämisen taitoa arvioidaan tässä testistössä vain yhdellä tehtävällä, jolloin heikko suoritus tässä yksittäisessä tehtävässä voi olla hyvinkin vahva viite oppilaan tuen tarpeesta. Seulan tehtävätuloksia on syytä tarkentaa yksilöllisillä tehtävillä, oppilaalle on mahdollisuus tehdä esimerkiksi lukemisen sujuvuuden osalta tarkempaa yksilöllistä arviointia YKÄ – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun -menetelmän (Lerkkanen ym. 2018) ääneen lukemisen tehtävillä. Tuen tarpeen arviointia jatketaan niin, että oppilaat kutsutaan haastatteluun, jossa tarkemmin keskustellaan arviointitilanteesta ja oppilaan mahdollisesti kokemista haasteista. Keskustelun tukena on myös hyvä käyttää Opintoihin liittyvän kyselyn vastauksia. 

Testitulosten lisäksi aiemmat havainnot oppilaan tuen tarpeista toimivat pohjana tuen tarvetta selvitellessä ja tukea rakennettaessa. Oppilaan tehtävätuloksia arvioidaan tarkastelemalla hänen lukitaitoprofiiliansa kokonaisuutena, joka kuvastaa hänen taitojaan lukemisen sujuvuudessa, teknisessä kirjoittamisessa ja luetun ymmärtämisessä, ja tukea suunnataan niille osa-alueille, joilla tarvetta on. Koska näissä arviointitehtävissä ei ole mahdollista tarkastella esimerkiksi oppilaan tuottavan kirjoittamisen taitoja, arviointia laajennetaan laadulliseen arviointiin, jossa oppilaan kirjallisia tuotoksia tarkastellaan ja työskentelyä havainnoidaan. Tukea annettaessa oppilaan edistymistä seurataan ja tukea muokataan tarpeen mukaan.

Oppilaan tulosten tarkastelussa ja kokoamisessa voi hyödyntää seuraavan linkin takaa löytyvää lomaketta, joka kokoaa oppilaan tehtävätulokset visuaaliseen muotoon. https://materiaalit.nmi.fi/YDLS/ Molemmille luokka-asteille on oma lomakkeensa. Lomakkeisiin voi syöttää myös YKÄ-testistön yksilötehtävien tulokset.


Vieritä ylös