4.1 Aineiston esikäsittely

Alakoulun DigiLukiseulan normiaineisto on koottu täysin sähköisesti. Tämä on mahdollistanut aineiston luotettavuuden parantamisen tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia perinteisillä kynä-paperitehtävillä. Tehtävätulosten lisäksi aineiston valinnassa on käytetty huoltajien tutkimussuostumuksen yhteydessä annettuja taustatietoja oppilaan mahdollisista aistivammoista sekä kielitaustasta. Näiden tietojen perusteella aineistoa on karsittu poistamalla siitä tulokset, jotka ovat selvästi arvaamisen tulosta, sellaiset ääriarvot, jotka vääristäisivät tunnuslukuja sekä niiden oppilaiden tulokset, joiden ensisijainen kotikieli on muu kuin suomi tai joiden aistivamma todennäköisesti vaikuttaa tehtäväsuoriutumiseen.

Arvaajat. Kun yhdistettiin tiedot tehtäviin käytetystä ajasta sekä vastausten oikeellisuusprosentista, voitiin tunnistaa sellaiset vastaajat, jotka ovat edenneet tehtävissä arvaamalla. Koska arvaamalla tehtyjen tehtävien pistemäärät jäivät alhaisiksi eivätkä luotettavasti kuvanneet näiden oppilaiden todellista osaamista, nämä vastaukset poistettiin normiaineistosta. Näin normiaineistosta lasketut tunnusluvat ja niiden perusteella määritellyt raja-arvot vastaavat paremmin todellista ikätason mukaista suoriutumista ja lisäävät arviointimenetelmän kykyä tunnistaa luotettavasti sellaiset oppilaat, joiden suoriutuminen viittaa oppimisvaikeuksien riskiin.

Arvaajiksi määriteltiin suoritukset, jotka olivat sekä selvästi keskiarvoa nopeampia että virheellisempiä. Aikarajallisissa tehtävissä (Luksu, Matsu) käytännössä kaikki, jotka olivat ehtineet kahden minuutin aikarajan sisällä loppuun asti, olivat edenneet arvaamalla. Samoin Täydennä tekstit -tehtävässä keskiarvoa selvästi nopeampi ja virheellisempi tulos laskettiin arvaukseksi. Oikeinkirjoitustehtävässä arvaajat määriteltiin tarkastelemalla laadullisesti heikkojen vastausten tuloksia. Siinä arvatuiksi määriteltiin sellaiset vastaukset, joista enemmän kuin kahteen sanaan tai pseudosanaan oli kirjoitettu sana, joka ei millään tavalla vastannut kuultua sanaa. Arvaajia oli aineistossa kohtuullisen vähän (Luksussa 0,8 %, sanelussa 1,3 %, täydennä tekstit -tehtävässä 3,8 %, Matsu-yhteenlaskussa 3,3 % ja Matsu-vähennyslaskussa 5,2 %).

Poikkeavat havainnot. Jos oppilaan tulos poikkesi hyvin huomattavasti muista tuloksista joko ylös- tai alaspäin, se poistettiin aineistosta, jotta se ei vaikuttaisi liiaksi aineiston keskiarvoon tai keskihajontaan. Tällaisia tuloksia oli kussakin tehtävässä vain yksittäisiä.

Aistivammat. Kolmas syy, jonka vuoksi joidenkin oppilaiden tuloksia on poistettu aineistosta, oli korjaamaton kuulo- (n = 61) tai näkövamma (n = 76), jonka voitiin olettaa vaikuttavan tehtäväohjeiden kuulemiseen tai luettavan materiaalin näkemiseen.

Kielitausta. Edellä kuvattujen syiden lisäksi normiaineistosta poistettiin oppilaat, joiden ensisijainen kotikieli oli jokin muu kuin suomi (n = 422, joka vastaa 5,5 % aineistosta). Suomenkielisiä olivat ne vastaajat, jotka olivat valinneet äidinkielekseen ainoastaan suomen. Oppilaiden kielitaustan yhteys tehtävien tuloksiin on esitelty taulukoissa 4.1-4.6. Niissä käy ilmi, että monikielisyys tai S2-tausta on yhteydessä suomenkielisiä heikompaan suoriutumiseen lukusujuvuudessa, oikeinkirjoituksessa ja luetun ymmärtämisessä pitkin koulupolkua. Yhteen- ja vähennyslaskusujuvuudessa ei kuitenkaan ollut eroa kieliryhmien välillä.

On hyvä huomata, että kielitaustan perusteella normiaineistosta pois karsittu joukko on hyvin heterogeeninen kielitaitonsa ja myös tehtävissä suoriutumisensa suhteen. Monikielisyys tai S2-tausta eivät siis väistämättä heikennä lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Alakoulun DigiLukiseulaa voidaan käyttää myös näiden oppilaiden arvioimiseen, mutta on tärkeää huomata, että arvioinnin tuloksia tulkitessa kielitaito on huomioitava erikseen tulokseen vaikuttavana tekijänä lukemisen ja kirjoittamisen tehtävissä.

Taulukot 4.1. – 4.6

Scroll to Top
Vieritä ylös