Yksilöllisessä arvioinnissa huomioidaan oppija kokonaisvaltaisesti, hänen taustansa sekä aiemmat tiedot hänen taidoistaan ja niiden kehittymisestä.
Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua lukutaidon heikentyneestä tilasta Suomessa. Niilo Mäki Instituutissa on tehty jo pitkään työtä oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja oppimisen taitojen tukemisen eteen. Haluamme nostaa yhtenä näkökulmana arvioinnin roolin luku- ja kirjoitustaidon (luki) tukemisessa.
Luku- ja kirjoitustaitojen tukemisessa on keskeistä luotettavat ja yhtenevät arviointikäytänteet ja niiden tarjoamaan tietoon pohjautuva tuki, jonka toimivuutta arvioidaan. Hyvä arviointikäytänne sisältää kolme tasoa: 1) tuen tarpeen tunnistaminen eli seulonta, 2) taitojen yksilöllinen arviointi ja 3) tuen vaikuttavuuden seuranta.
Tasoihin tarvitaan erityiset ja eri ikäryhmille suunnatut arviointivälineet, joiden luotettavuus on osoitettu kattavilla tutkimuksilla. Hyvä arviointi edellyttää, että arvioija hallitsee arviointimenetelmän käytön sekä ymmärtää arvioitavan taidon erityispiirteitä. Arviointi ja tukeminen kulkevat käsi kädessä, ja tukea muokataan oppijan tarpeiden mukaisesti. Arviointiprosessin tuottamien tulosten ja niistä tehtyjen johtopäätösten tulee perustua huolelliseen ja perusteelliseen työhön, jotta arvioinnin tasapuolisuus ja eettisyys toteutuisi.
Arviointiin liittyvällä seulonnalla on tärkeä rooli vaikeuden tunnistamisessa, mutta se ei yksistään riitä. Seulonnan tarkoituksena on löytää isommasta ryhmästä joukko oppilaita, joiden kohdalla tarkempaa arviointia tulisi jatkaa.
Arviointi ja tukeminen kulkevat käsi kädessä.
Seulan tulosten perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi lukivaikeudesta, koska ryhmässä tehtävään arviointiin ja sen tuloksiin vaikuttavat monet muutkin syyt, kuten jännittäminen, keskittymisen vaikeudet ja tekniset haasteet. Kaikilla seulassa heikon tuloksen saaneilla oppilailla ei siis ole lukivaikeutta, minkä vuoksi arviointia on jatkettava yksilöllisesti.
Yksilöllisessä arvioinnissa huomioidaan oppija kokonaisvaltaisesti, hänen taustansa sekä aiemmat tiedot hänen taidoistaan ja niiden kehittymisestä. Arvioinnin tulisi myös kattaa lukemisen ja kirjoittamisen eri osa-alueet, kuten ääneen ja äänettä lukemisen nopeuden ja tarkkuuden, luetun ymmärtämisen ja oikeinkirjoituksen.
Arvioinnilla on tärkeä rooli oppimisprosessissa. Arvioinnista saadut tiedot tulkitaan ja avataan henkilökohtaisesti oppijalle ja hänen huoltajilleen. Tulosten tulkinnan, koonnin ja tiedon jakamisen tekee aiheeseen perehtynyt asiantuntija kuten erityisopettaja tai koulupsykologi yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa.
Tietojen perusteella oppijalle suunnitellaan hänen tarvitsemansa tuki. Tuen toimivuutta seurataan, ja jos tuki ei toimi, sitä muutetaan. Myös oppilaan lukumotivaatiota ja sinnikkyyttä on syytä tukea ja seurata. On oppilaan oikeus, että hänen yksilöllinen lukivaikeutensa tunnistetaan aikaisessa vaiheessa ja hän saa tehokasta, kokonaisvaltaista tukea. Tämä on tärkeää syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.
Paula Salmi
tutkija, hankevastaava
Maria Niskakoski
erityisopetuksen lehtori, Gradia, vastaava tutkija
Juha-Matti Latvala
toiminnanjohtaja
Niilo Mäki Instituutti
On oppilaan oikeus, että lukivaikeus tunnistetaan ajoissa ja että siihen saa tehokasta tukea. Lukijan mielipide. Julkaistu Helsingin Sanomissa 11.4.2022