DigiLukiseulan tehtävien tulosten tulkinta perustuu siihen, että tehtävistä kerätyn normiaineiston perusteella pystytään tunnistamaan opiskelijoita, jotka suoriutuvat lukemisen ja kirjoittamisen tehtävistä epätyypillisen heikosti. On tärkeää huomioida, että tämä epätyypillisen suoriutumisen raja on aina sopimuksenvarainen ja testistökohtainen. Seulontatehtävien tuloksista on omat tehtäväkohtaiset tulkintansa, niihin voi tutustua seuraavien linkkien takaa. Luksu, Etsi kirjoitusvirheet, Sanelutehtävät, Täydennä tekstit
5.1 Persentiilit ja pisterajat
Nuorten ja aikuisten DigiLukiseulan tehtäväkohtaiset pistemäärät on suhteutettu normiaineistoon persentiiliarvoja käyttäen. DigiLukiseulan tehtävissä persentiililukua ≤15 on käytetty rajana, jonka avulla voidaan löytää ne opiskelijat, joiden tehtävätulos on epätyypillisen heikko. Alla olevassa taulukossa 9 on esitetty pistemääriä vastaavat persentiiliarvot jokaisen tehtävän osalta erikseen. Persentiilit on asetettu viiden välein asteikolla 0–100.
Taulukko 9. Persentiilijakaumat ja kunkin tehtävän kokonaispistemäärät
Persentiiliarvo kertoo siitä, kuinka nuori on suoriutunut tehtävässä suhteessa samanikäisiin nuoriin. Esimerkiksi persentiililuku 15 kertoo, että nuoren suoritus sijoittuu alimpaan 15 prosenttiin, eli 15 prosenttia normiaineiston osallistujista saa saman tai alhaisemman tuloksen tehtävässä ja vastaavasti 85 prosenttia osallistujista suoriutuu ko. tehtävässä paremmin. Persentiililuku 50 kertoo puolestaan siitä, että puolet nuorista suoriutuu tehtävässä yhtä hyvin tai heikommin ja puolet paremmin. Toisin sanoen, nuoren suoritus vastaa tässä tapauksessa ikäryhmän keskimääräistä suoritustasoa.
Tehtävissä olevat persentiilejä vastaavat pistemäärät on määritelty siten, että prosenttiluvun, josta persentiililuku on johdettu, on pitänyt täyttyä kyseistä persentiililukua vastaavaksi, ennen kuin sille on voitu määritellä sitä vastaava pistemäärä (eli asettaa pisteraja). Sanelutehtävässä tämän määrittelyn vaikutus on selkein, erityisesti oikeiden sanojen sanelukirjoituksen osalta. Siinä persentiililuku 15 täyttyy vasta prosenttiluvun 19.4 kohdalla, joka vastaa pistemäärää 23 ja on jo lähellä 20 prosenttia (ja siten lähempänä myös persentiililukua 20 kuin persentiililukua 15). Koska 20 prosenttia ei kuitenkaan ole täyttynyt, niin pisteraja 23 on laitettu persentiililuvun 15 kohdalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos opiskelijalla on tehtävässä kaksi virhettä (eli kaksi sanaa kirjoitettuna virheellisesti), ja hän saa tehtävästä 23 pistettä, hänen tuloksensa kuuluu 15 heikoimpaan persentiiliin. Tässä kohtaa arvioitsijan tehtävänä on miettiä, onko syytä kutsua tämän tuloksen perusteella opiskelijaa haastatteluun ja tarkempiin tutkimuksiin vai ei. Se, että erityisesti oikeiden sanojen sanelukirjoituksessa pistemäärille löytyy vain vähän niitä vastaavia persentiililukuja johtuu siitä, että suurin osa ikäryhmästä saa tehtävästä täydet pisteet. Tästä johtuen jakauma, jonka pohjalta persentiililuvut johdetaan, on hyvin vino, ja tietyt pistemäärät korostuvat poikkeuksellisen paljon.
5.2 Tehtävätulosten tarkastelu opettajan käyttöliittymässä
Opettajan käyttöliittymässä pääset tarkastelemaan yksittäisen opiskelijan tehtävätuloksia. Opiskelijan nimen perässä on ympyröitä, joista jokainen edustaa yhtä tehtävää. Ympyröitä klikkaamalla pääset katsomaan tehtävätuloksia tarkemmin. Jos tehtävätulos vastaa persentiiliarvoa 15 tai jää sen alle, ympyrän väri on oranssi. Tällöin opiskelijan suoritus kyseisessä tehtävässä kuuluu heikoimman 15 prosentin joukkoon. Jos taas tehtävätulos on persentiiliarvon 15 yläpuolella, ympyrä on vihreä. Opiskelijan suoritus ko. tehtävässä on tällöin parhaimman 85 prosentin joukossa, joka DigiLukiseulan testistössä tulkitaan tyypilliseksi suoritukseksi. Värikoodien tarkoituksena on nopeuttaa arviointiprosessia siten, että arvioinnin suorittaja löytää mahdollisimman nopeasti ne opiskelijat, joiden tuloksia on syytä tarkastella lähemmin. Näiden opiskelijoiden taitoja on todennäköisesti syytä arvioida tarkemmin yksilötehtävien avulla sen selvittämiseksi, millaista ja minkä verran tukea ko. opiskelijat mahdollisesti tarvitsevat lukemisen ja kirjoittamisen taitoihinsa.
Tuloksia tulkitessa on tärkeää huomioida se, että yhden pisteen muutos tehtävätuloksessa vaikuttaa siten, että opiskelijan tulos voi kuulua joko 15 heikoimpaan persentiiliin, jolloin järjestelmä ilmoittaa siitä, tai vastaavasti 16–20 persentiiliin, jolloin järjestelmä ei enää ilmoita tuloksesta. Toisin sanoen, jos opiskelija on saanut esimerkiksi Luksu-tehtävästä 50 pistettä, hänen tuloksensa kuuluu 15 heikoimpaan persentiiliin ja järjestelmä ilmoittaa siitä. Vastaavasti jos opiskelija on ennättänyt vastaamaan yhteen osioon enemmän ja saanut tehtävästä yhden pisteen lisää, eli 51 pistettä, hänen tuloksensa sijoittuukin 16–20 persentiiliin, eikä järjestelmä enää ilmoita poikkeavasta tuloksesta oranssilla kolmiolla.
5.3 Tuen tarpeen tunnistaminen
Nuorten ja aikuisten DigiLukiseula on seulontamenetelmä, jonka tarkoituksena on tunnistaa ne opiskelijat, joilla mahdollisesti on lukemisen ja/tai kirjoittamisen pulmia. Näiden opiskelijoiden kohdalla voi olla syytä tehdä tarkempaa jatkoselvitystä. Järjestelmän värikoodien avulla on mahdollista löytää nopeasti ne opiskelijat, joilla on heikkoja suorituksia. Jos heikkoja suorituksia on useampi, myös jatkoselvittelyn tarve on selkein. Yksittäisissä heikoissa tehtävätuloksissa on syytä huomioida kaksi asiaa: ensinnäkin, yksittäinen heikko testitulos voi kertoa jostain muusta kuin heikosta (luki)taidosta, esimerkiksi hetkellisestä tarkkaamattomuudesta tehtävätilanteessa tai haluttomuudesta tehdä tehtäviä juuri sillä hetkellä. Toisaalta, keskeistä luetun ymmärtämisen taitoa arvioidaan tässä testistössä vain yhdellä tehtävällä, jolloin heikko suoritus tässä yksittäisessä tehtävässä voi olla hyvinkin vahva viite opiskelijan tuen tarpeesta. Seulan tehtävätuloksia on syytä tarkentaa yksilöllisillä tehtävillä, opiskelijalle on mahdollista tehdä tarkempaa yksilöllistä arviointia esimerkiksi Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille -välineen tehtävillä. Tuen tarpeen arviointia jatketaan niin, että opiskelija kutsutaan haastatteluun, jossa tarkemmin keskustellaan arviointitilanteesta ja opiskelijan mahdollisesti kokemista haasteista. Keskustelun tukena on myös hyvä käyttää Opintoihin liittyvän kyselyn vastauksia.
Testitulosten lisäksi aiemmat havainnot opiskelijan tuen tarpeista toimivat pohjana tuen tarvetta selvitellessä ja tukea rakennettaessa. Opiskelijan tehtävätuloksia arvioidaan tarkastelemalla hänen lukitaitoprofiiliansa kokonaisuutena, joka kuvastaa hänen taitojaan lukemisen sujuvuudessa, teknisessä kirjoittamisessa ja luetun ymmärtämisessä, ja tukea suunnataan niille osa-alueille, joilla tarvetta on. Koska näissä arviointitehtävissä ei ole mahdollista tarkastella esimerkiksi opiskelijan tuottavan kirjoittamisen taitoja, arviointia laajennetaan laadulliseen arviointiin, jossa opiskelijan kirjallisia tuotoksia tarkastellaan ja työskentelyä havainnoidaan. Tukea annettaessa opiskelijan edistymistä seurataan ja tukea muokataan tarpeen mukaan.
Opiskelijan tulosten tarkastelussa ja kokoamisessa voi hyödyntää seuraavan linkin takaa löytyvää lomaketta, joka kokoaa opiskelijan tehtävätulokset visuaaliseen muotoon: materiaalit.nmi.fi/digilukiseula/. Lomakkeeseen voi syöttää myös yksilötehtävien tulokset (Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille). Opiskelijan lukivaikeuden ilmenemistä arvioitaessa tarkastellaan ensisijaisesti yksilötestistön tuloksia.