6 Opintoihin liittyvän kyselyn tulokset ja tulkinta

Varsinaisen lukemisen ja kirjoittamisen tehtävien lisäksi DigiLukiseulaan kuuluu Opintoihin liittyvä kysely, jossa opiskelija arvioi itseään lukemisen ja kirjoittamisen taitojen ja koulunkäynnin suhteen. Tämä kysely jakautuu neljään osioon: taustatiedot, aiemmat tukitoimet, itsearvioidut vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä opiskelijan käyttämät lukemisen ja kirjoittamisen strategiat. Kysely tarjoaa lisätietoja varsinaisten luku- ja kirjoitustaidon tehtävien arvioinnin tueksi ja toimii myös opiskelijoiden yksilöhaastattelun apuvälineenä. Lisäksi opettaja voi saada tietoa opiskelijan yksilöllisistä vaikeuksista ja vahvuuksista myös tämän kyselyn vastausten avulla.

Tässä luvussa käydään läpi Opintoihin liittyvä kysely osio kerrallaan siten, että jokaisessa osiossa tarkastellaan toisaalta heikkojen lukijoiden ja toisaalta tyypillisten lukijoiden keskimääräisiä vastauksia. Tällä tavoin syntyy kuva siitä, mitkä asiat erityisesti näyttäisivät liittyvän lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Luvussa käytetyt määritelmät tyypillinen ja heikko lukija on muodostettu siten, että heikoksi lukijaksi on kategorioitu ne vastaajat, jotka ovat missä tahansa DigiLukiseulan osatestissä (lukusujuvuus, kirjoitusvirheiden etsiminen, tekstin täydentäminen, sanelut) heikoimman 10 % vastaajien joukossa. Kaikki vastaajat ovat myös opiskelijoita, joiden äidinkieli on suomi, kuten varsinaisessa testistössäkin. Tällä tavoin rajattuna Opintoihin liittyvään kyselyyn osallistui 1166 (620 tyttöä, 524 poikaa, 22 muunsukupuolista) vastaajaa. Heistä 332 vastaajaa, eli 28,5 % (110 tyttöä, 211 poikaa, 11 muunsukupuolista) kuului näin määriteltynä heikkojen lukijoiden ryhmään. Pojat olivat selkeästi yliedustettuina heikoissa lukijoissa (χ²(2)=75.85; p=.000, Cramerin V=.26). Cramerin V on riippuvuutta ja khiin neliön testissä efektikokoa kuvaava tilastollinen suure, joka voi saada arvot 0 ja 1 väliltä. Yleensä se tulkitaan niin, että vapausasteella (df) yksi (1) arvo 0.1 kuvaa heikkoa efektikokoa khiin neliön testissä, 0.3 keskikokoista efektiä ja 0.5 suurta efektiä. Vapausasteiden kasvaessa pienemmätkin arvot huomioidaan, esim. vapausasteilla (2) 0.21 voidaan katsoa jo olevan keskikokoinen efekti ja vapausasteilla (3) 0.17. Käytännössä keskeinen tulkinnan ulottuvuus on mahdollisuus vertailla tilastollisesti merkitsevien khiin neliön testien efektien suuruusluokkaa.

Nämä heikon ja tyypillisen lukijan määritelmät eivät tarkoita sitä, että kaikki rajan alittaneet olisivat lukivaikeuksisia nuoria (tällaiseen määrittelyyn tarvitaan yksilötestaus), tai että 10 % raja olisi keskeinen lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien määrittelijä. Tarkoitus on kuvata sitä, miten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet näyttäytyvät nuorten elämässä, ja tällöin 10. persentiilin testin suorittajat ovat luultavasti kohtuullisen todennäköinen otos opiskelijoista, jotka ovat heikkoja lukijoita.

Itsearviointimuuttujien korrelaatiot ja muut yhteydet DigiLukiseulan yksittäisiin testeihin sekä tyttöjen ja poikien erot opiskeluun liittyvissä kysymyksissä löytyvät liitteestä 2. Korrelatiiviset tulokset kertovat siitä, että jos ei tehdä jakoa heikkoihin ja tyypillisiin lukijoihin jollakin perusteella, niin löydetyt yhteydet ovat joko suhteellisen heikkoja tai ne eivät ole tilastollisesti merkitseviä, ja tyttöjen ja poikien erot kuvaavat lähinnä sitä, että pojat ovat enemmän edustettuina heikoissa lukijoissa. Näin ollen tässä käsikirjan luvussa on päädytty kuvaamaan itsearviointia heikkojen ja tyypillisten lukijoiden näkökulmasta.

Kokonaisuutena opintoihin liittyvän kyselyn tulokset kertovat siitä, että lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet heijastuvat hyvin kokonaisvaltaisen heikentävästi vastaajien koulumenestykseen, kokemukseen lukemisesta ja kirjoittamisesta sekä tapoihin opiskella. Suurin vaikutus näyttäisi liittyvän kouluarvosanoihin, mutta myös koetuissa vaikeuksissa oli huomattavasti eroja. Yksittäisten opiskelijoiden tuloksia voi verrata näihin tyypillisten ja heikkojen lukijoiden esimerkkituloksiin esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Onko opiskelija saanut tarvitsemaansa tukea? Saako hän nyt tarvitsemaansa tukea? Kokeeko hän vaikeudet erityisen suuriksi, jopa verrattuna heikkojen lukijoiden yleiseen tasoon? Onko hänellä selkeitä vahvuuksia, kenties yllättäviäkin taitotasoon nähden? Olisiko jotain lukemisen tai luetun ymmärtämisen strategioita, joita hän voisi ottaa käyttöön?

Seuraavaksi käydään läpi opintoihin liittyvät kysymykset ja se, miten heikot ja tyypilliset lukijat vastasivat niihin. Tekstissä mainitut taulukot löytyvät liitteestä 1 (Liitetaulukot osaan 6).

6.1 Taustatiedot

Kyselyssä kysytään ensin sukupuoli, ikä ja vastaajan äidinkieli. Näiden kysymysten vastaukset on esitelty käsikirjan alussa. Äidinkieleen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se näyttäisi vaikuttavan selkeästi taitojen mittaamiseen.

Seuraavaksi kysytään koulumenestystä seuraavasti: ”Valitse seuraaviin oppiaineisiin arvosana, joka sinulla tällä hetkellä on voimassa”. Aineet ovat matematiikka, äidinkieli, englanti ja ruotsi. Lisäksi näistä voidaan laskea keskiarvo (Cronbachin alfa keskiarvolle on .86). Kuviosta 13 näkee graafisen esityksen tyypillisten ja heikkojen lukijoiden vastauksista, ja taulukosta 10 löytyvät niihin liittyvät tilastolliset vertailut ja tunnusluvut. Heikot lukijat saivat kaikissa aineissa noin numeron matalamman arvosanan kuin tyypilliset lukijat, eron ollessa suurin keskiarvossa.

Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmien taustaa kysytään kolmella kysymyksellä: ”Onko biologisilla lähisukulaisillasi (vanhemmillasi, sisaruksillasi, serkuillasi jne.) ollut vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa?”; ”Onko sinulla todettu lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeus?”; ja ”Kuinka paljon koet, että lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeus on vaikuttanut opintojen ulkopuoliseen elämään (harrastukset, asioiden hoitaminen jne.)?”.  Tyypillisten ja heikkojen lukijoiden vastausten graafinen esitys on kuviossa 14, tilastolliset tiedot taulukossa 11. Heikoilla lukijoilla oli todennäköisemmin sukulaisia, joilla oli lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksia, heillä oli enemmän omia todettuja vaikeuksia, ja he kokivat niistä suurempaa haittaa.

Taustatiedoista heikot lukemisen ja kirjoittamisen taidot näyttävät heijastuvan ennen kaikkea, luonnollisesti, heikompana koulumenestyksenä. Lähisukulaisten ja omissa koulun ulkopuolisissa ongelmissa erot tyypillisten ja heikkojen lukijoiden välillä ovat pienempiä, joskin oma todettu vaikeus erottaa ryhmiä selkeästi. Kuitenkin vastaajista, jotka jäivät jossain testissä 10. persentiiliin, eli tämän luvun tarkastelun heikkojen lukijoiden ryhmään, vain 22 % oli oman raportin mukaan todettu lukemisen tai kirjoittamisen vaikeus. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että joukossa on todennäköisesti opiskelijoita, joilla on yhdeksän kouluvuoden jälkeenkin diagnosoimaton lukemisen tai kirjoittamisen vaikeus.

6.2 Aiemmin saatu tuki

Kyselyn toinen osio selvittää vastaajan aiempia tukitoimia. Ensimmäinen kysymys koskee yksilöllistä oppimisen suunnitelmaa: ”Onko sinulla tehty yksilöllinen oppimisen suunnitelma peruskoulussa johonkin oppiaineeseen?”. Vastaaja voi valita seuraavat vaihtoehdot: vieraat kielet, äidinkieli, matematiikka, lukuaineet (Kuvio 15, taulukko 12). Heikoilla lukijoilla oli tyypillisiä lukijoita todennäköisemmin yksilöllisiä oppimisen suunnitelmia kaikissa oppiaineissa, todennäköisimmin vieraassa kielessä (14.5 %) ja matematiikassa (13 %). Toisaalta yksilöllinen oppimisen suunnitelma oli harvinainen (3.3 %) lukuaineissa. Suurin ero suunnitelmien suhteellisessa määrässä tyypillisten ja heikkojen lukijoiden välillä oli kuitenkin äidinkielessä; tyypilliset lukijat eivät juurikaan olleet niiden vastaajien joukossa, joilla oli yksilöllinen oppimisen suunnitelma.

Vastaajat arvioivat seuraavaksi subjektiivista kokemusta oppimisen vaikeudesta väitteellä ”Kuinka vaikeaa lukemaan ja/tai kirjoittamaan oppiminen oli sinulle?” (Kuvio 16). Odotetusti heikot lukijat kokivat sen olleen selkeästi vaikeampaa (χ²(3)=95.33; p=.000, Cramerin V=.29).

Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät yläkoulussa saatua tukea (Kuvio 17, Taulukko 13). Kysymykseen ”Olen saanut yläkoulussa tukea…” pystyi valitsemaan vaihtoehdot kokeisiin valmistautumiseen, opiskeluihin yleensä, äidinkielen oppimiseen, matematiikan oppimiseen sekä vieraiden kielten oppimiseen. Heikot lukijat olivat saaneet tyypillisiä lukijoita enemmän tukea, erityisesti vieraiden kielten ja äidinkielten oppimiseen, mutta tukitoimet näyttivät olevan myös melko yleisiä tyypillisten lukijoiden joukossa. Lisäksi pystyi valitsemaan vastausvaihtoehdon ”En ole saanut tukea, mutta olisin tarvinnut sitä”. Sen valitsi heikoista lukijoista 9,6 %, tyypillisistä lukijoista 5,8 %. (χ²(1)=5.60; p=.018; Cramerin V=.07). Tämän voisi tulkita siten, että nuoret kokivat yleensä saaneensa tukea, ja ero ei ollut suuri taitoryhmien välillä.

Kyselyssä kysyttiin seuraavaksi erityisopettajalta saatua tukea eri luokka-asteilla (”Olen saanut erityisopettajalta lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen tukea yksilöllisesti tai pienryhmässä”; Kuvio 18, Taulukko 14).  Vastaajat voivat valita luokat 1–2, luokat 3–4, luokat 5–6 sekä luokat 7–9. Heikot lukijat olivat saaneet tyypillisiä lukijoita enemmän tukea jokaisella kysytyllä luokalla (n. 18–22 % heikoista lukijoista sai tukea). Ero tyypillisiin lukijoihin näytti kasvavan 3. luokasta eteenpäin, mikä johtunee siitä, että tyypillisten lukijoiden erityisopettajalta saama tuki vähenee selkeästi. Myös tässä kyselyn osiossa pystyi valitsemaan vastauksen ”en ole saanut tukea, mutta olisin tarvinnut sitä”. Heikoista lukijoista 4,8 %, tyypillisistä lukijoista 2,8 %. (χ²(1)=3.12; p=.077;  Cramerin V=.05) oli valinnut sen, mikä näyttäisi kertovan jälleen siitä että opiskelijat näyttävät saaneen tukea, eivätkä taitoryhmien eronneet toisistaan.

Osion lopuksi kysyttiin: ”Haluaisitko saada tukea opintoihisi, ja jos, niin millaista?” (kuvio 19). Valittavana oli yksilötuki ja pienryhmätuki. Heikot lukijat halusivat kumpaakin tukea tyypillisiä lukijoita enemmän, yksilötukea n. 10 % heikoista lukijoista (χ²(1)=6.47; p=.011; Cramerin V=.07) ja pienryhmätukea yli 20 % heikoista lukijoista (χ²(1)=27.35; p=.000; Cramerin V=.15). Pienryhmätuki oli suositumpi tukimuoto myös tyypillisillä lukijoilla.

6.3 Koetut vaikeudet

Opintoihin liittyvän kysymyksen seuraava osio kartoitti opiskelijan kokemia vaikeuksia erilaisissa oppimistilanteissa. Tämä osio on hyödyllinen lisätietojen saamiseksi tietyn opiskelijan toimintatavoista. Nämä toimintatavat tai koetut vaikeudet voidaan jakaa kolmeen osaan: Lukemiseen liittyvät vaikeudet (Cronbachin α=.80), Tuottavaan kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet (Cronbachin α=.76) ja Lukuaineiden opiskeluun liittyvät vaikeudet (Cronbachin α=.64). Kaikki kysymykset voidaan myös laskea yhteen (Cronbachin α=.84). Osa-alueiden keskimääräiset vastaukset näkyvät kuviossa 20 ja taulukossa 15 löytyvät niihin liittyvät tilastolliset tunnusluvut. Kysymyksiin vastattiin skaalalla 1-4. Tulosten mukaan heikot lukijat kokevat enemmän vaikeuksia kaikissa osa-alueissa, samoin kuin vaikeuksien kokonaismäärässä. Sekä tyypilliset että heikot lukijat kokivat eniten vaikeuksia lukemisen strategioissa; suurimmat ryhmien väliset erot olivat kuitenkin tuottavassa kirjoittamisessa – joka oli siis heikoille lukijoille selkeästi tyypillisiä lukijoita vaikeampaa – ja vaikeuksien kokonaismäärässä.

Tarkasteltaessa Lukemisen strategioiden kysymyksiä yksittäin (kuviot 21a–c, taulukko 16; kysymykset olivat: Keskeisten asioiden löytäminen tekstistä on minulle vaikeaa, Kun luen tekstiä, ajatukseni lähtevät helposti harhailemaan, Lukemisen jälkeen minun on vaikea muistaa sitä, mitä luin) tilanne on sama: heikot lukijat eroavat tyypillisistä jokaisen kysymyksen kohdalla, erityisesti keskeisten asioiden löytämisessä tekstistä.

Tuottavan kirjoittamisen kysymykset (kuviot 21d–e, taulukko 16; Asioiden ilmaiseminen kirjoittamalla on minulle vaikeaa, Pidempien tekstien tuottaminen on minulle vaikeaa) tilanne on sama, ja molemmat kysymykset näyttäisivät erottavan taitoryhmät selkeästi.

Koulutyön vaikeuksien kysymykset (kuviot 21f–i, taulukko 16; Miettiessäsi aiempia opintojasi, kuinka vaikeita seuraavat asiat lukuaineiden opiskelussa ovat olleet sinulle: Muistiinpanojen tekeminen oppitunnilla, Oppitunnilla annettujen ohjeiden ymmärtäminen, Kokeiden tekeminen annetussa ajassa, Kokeisiin tai tentteihin valmistautuminen) tyypilliset ja heikot lukijat eroavat toisistaan jokaisessa kysymyksessä. Näistä kaksi ensimmäistä, oppitunteihin liittyvät vaikeudet, näyttäisivät olevan kokeisiin liittyviä hankalampia heikoille lukijoille.

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että kun kyse on jollain tavalla lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvästä vaikeudesta, tyypillisillä lukijoilla on melko vähän koettuja vaikeuksia, kun taas iso osa opiskelijoista kokee kokeet ja tentit vaikeiksi, kirjoitus- ja lukutaidosta riippumatta.

6.4 Lukemisen ja luetun ymmärtämisen strategiat

Opintoihin liittyvän kyselyn viimeinen osio, Lukemisen ja luetun ymmärtämisen strategiat, sisältää seitsemän kysymystä (kuviot 22a–g, taulukko 17). Näistä kysymyksistä kolmessa tyypilliset ja heikot lukijat eivät eronneet toisistaan (”Silmäilen tekstiä ennen kuin alan lukemaan saadakseni tietoa siitä, mitä olen lukemassa”; ”Alleviivaan tekstissä olevaa tietoa tai kirjoitan ylös avainsanoja muistaakseni tekstin sisältämät asiat”; ja ”Lukiessani teen muistiinpanoja, jotta ymmärrän sen, mitä luen”).

Sen sijaan heikot lukijat käyttivät seuraavia strategioita vähemmän kuin tyypilliset lukijat: ”Arvioin sitä, mitä kannattaa lukea tarkemmin ja minkä voi vastaavasti jättää huomiotta”; ”Pysähdyn aika ajoin miettimään sitä, mitä olen lukemassa”; ”Kun teksti vaikeutuu, alan kiinnittämään tarkempaa huomiota siihen, mitä luen”; ja ”Menen tekstissä välillä eteen- ja taaksepäin muodostaakseni yhteyksiä asioiden välille”.

Yleistäen voisi sanoa, että heikot lukijat käyttävät yksinkertaisempia lukemisen strategioita samalla tasolla kuin tyypilliset lukijat, mutta he käyttävät vähemmän luetun ymmärtämisen metakognitioon liittyviä strategioita. Mielenkiintoista on, että vastaajat ylipäätään käyttävät vähemmän kolmea ensin mainittua, teknisempää lukemisen strategiaa: noin 40 % silmäilee tekstiä, mutta vain noin neljäsosa alleviivaa tai tekee muistiinpanoja.

6.5 Opintoihin suhtautuminen

Opintoihin liittyvän kyselyn viimeinen osio kartoittaa vastaajan suhtautumista opiskelussa kohdattaviin haasteisiin. Tämän osion tarkoituksena on tunnistaa sellaisia tuen tarpeita, jotka voivat vaikeuttaa opintoja oppimisvaikeuksien lisäksi. Tutkimusten mukaan yleistynyt epävarma ja välttelevä suhtautuminen omiin mahdollisuuksiin oppia voi joillain opiskelijoilla hankaloittaa opiskelua huomattavasti oppimisvaikeuksien lisäksi (Salmi ym. 2020). Osion tarkoituksena ei ole löytää opiskelijan pysyviä ominaisuuksia, vaan opintoihin suhtautuminen nähdään asiana, johon voidaan vaikuttaa koulussa.

Opintoihin suhtautumisen kysely perustuu Nurmen ym. (Nurmi ym., 1997) kehittämään Cartoon-Attribution-Strategy-Test -testiin. Testiä on myöhemmin kehitetty siten, että se on suunnattu nuorille, vastausvaihtoehdot annetaan valmiina ja testin väittämien määrä on lyhennetty kymmeneen (esim. Määttä ym., 2014). Kysely on osoittautunut luotettavaksi tässä muodossa (Hirvonen ym., 2018, Salmi ym., 2020). Kyselyyn kuuluu kymmenen väittämää, jotka esittävät erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja haastavassa opiskelutilanteessa, johon vastaajaa muistuttava henkilö A on joutunut (”A on saanut koulussa uuden tehtävän. Se pitäisi saada valmiiksi. Mitä A ajattelee?”). Kysely jakautuu positiivisiin ja negatiivisiin väitteisiin. Positiiviset väitteet koostuvat kahdesta onnistumisen ennakointia (esim. ”Kyllä tämä tästä sujuu”) ja kahdesta suunnittelua (esim. ”Miettii, mitä tässä pitäisi tehdä ensiksi, mitä sitten”) koskevasta väitteestä. Negatiiviset väitteet puolestaan koostuvat kahdesta epäonnistumisen ennakointia (esim. ”Tästä ei kyllä tule mitään”), kahdesta aktiivista tehtävän välttelyä (esim. ”Taidanpa lähteä kahville”) ja kahdesta passiivisuutta (esim. ”Istuu vaan, kun ei osaa”) kuvaavasta väitteestä, joiden pistemäärät käännetään (ts. 1 -> 5, 2 -> 4 jne) ennen lopullisen pistemäärän laskemista. Osion kaikki kysymykset lasketaan yhteen siten, että suuri pistemäärä kuvaa positiivista ja matala pistemäärä negatiivista suhtautumista ja toimintaa haastavissa opiskelutilanteissa. Kysymyksiin vastattiin skaalalla 1 (ei ajattele ollenkaan näin) -5 (ajattelee juuri näin). Osion summamuuttujan pistemäärä on skaalattu vastaamaan tätä skaalaa. Opintoihin suhtautumisen osion reliabiliteetti normiaineistossa oli hyvä (Cronbachin α=.86). Taulukosta 10 löytyvät osion tunnusluvut, ja jakauma näkyy kuviosta 23.

Taulukko 10. (tulossa myöhemmin)

Kuvio 23. (tulossa myöhemmin)

Jakaumien perusteella toisen asteen aloittavat opiskelijat suhtautuvat yleisesti ottaen varsin positiivisesti omiin mahdollisuuksiinsa vastata koulun haasteisiin. Osion keskiarvo oli 3.68 (KH=0.77) – selkeästi yli skaalan keskipisteen (3). Jakaumat ovat myös vasemmalle vinoja, mikä myös kuvaa vastausten painottumista skaalan positiiviseen päähän. Kuviossa on harmaalla väritetty alue, joka kuvaa pistemääriä yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta. Tämä alue vastaa pistemäärää välillä 2.91 – 4.45. Vastaajista noin 70 % sijoittuu tälle välille. Toisin sanoen  suurin osa vastaajista sai pistemäärän, joka oli noin kolme pistettä tai enemmän skaalalla 1–5. Kaikkien vastaajien tunnuslukujen lisäksi taulukossa 10 näkyvät myös suhteellisen tyypillisten ja varmasti heikkojen lukijoiden (mikä tahansa taito 10 persentiilissä) vastaukset. Niistä näkee, että tyypilliset lukijat suhtautuvat kouluun jossain määrin positiivisemmin kuin heikot lukijat. Ryhmien välisten erojen efektikoko on kohtuullisen kokoinen. Vaikka heikkojen lukijoiden keskiarvo on kuitenkin myös kohtuullisen korkea niin suurempi osa heistä luultavasti suhtautuu opintoihinsa negatiivisesti verrattuna tyypillisiin lukijoihin.

Tutkimuksessa (Salmi ym., 2020) havaittiin, että opintoihin suhtautumisen kyselyssä 10. persentiili näyttäisi erottuvan muista vastaajista selkeästi negatiivisimpina vastaajina. Tämän rajan alittaneet ammattiopiston opiskelijat näyttäisivät suoriutuvan opinnoistaan hitaammin kuin muut. Erityisesti tämä piti paikkansa silloin kun opiskelija oli lisäksi vastannut toisen asteen paperisessa lukiseulassa tai matematiikan seulassa 10. persentiilin rajan alle. Toisin sanoen: jos vastaajalla oli sekä negatiivinen suhtautuminen ja mahdollinen oppimisvaikeus, se vaikeutti hänen opinnoista suoriutumistaan enemmän kuin tilanne, jossa vastaaja oli 10. persentiilissä vain toisessa näistä tekijöistä.

Tämän tuloksen perusteella 10. persentiilin rajaa käytetään myös tässä DigiLukiseulan opintoihin liittyvässä kyselyssä epätavallisen pessimistisen opintoihin suhtautumisen rajana. Tämä raja oli 2.5 pistettä. Nämä rajat ja ne alittavat pistemäärät on väritetty tummalla värillä jakaumaan kuvioon 23. Opiskelijan saadessa tällaisen epätyypillisen tuloksen hänen tukitoimiaan kannattaa miettiä myös opiskelijan minäkäsityksen tukemisen näkökulmasta, erityisesti jos hän on saanut 15. persentiilin tai sen alittavan tuloksen jossain DigiLukiseulan luku- ja kirjoitustaitoa mittaavassa tehtävässä.

Opettajan käyttöliittymässä tällaiset opiskelijat – luku- ja kirjoitustaidon ongelmien lisäksi epätyypillisen negatiivinen suhtautuminen opintoihin – ovat myös tunnistettavissa. Kun opettaja valitsee kaikkien opiskelijoiden näkymässä opiskelijan, jolla on vähintään yksi oranssi kolmio, näkymän oikealle aukeaa opiskelijan tehtävistä suoriutumista (persentiileinä) kuvaava näkymä. Jos opiskelija on vastannut epätyypillisesti opintoihin suhtautumisen kyselyyn, näkymän alareunaan, otsikon ”Opintoihin liittyvä kysely” alle tulee myös oranssi kolmio. Opettajan avatessa kyseisen opiskelijan opintoihin liittyvän kyselyn näkymän, sen alussa näkyy ohjeteksti, joka kertoo, että opiskelija on vastannut epätavallisen negatiivisesti opintoihin suhtautumista mittaavaan kyselyyn, ja että hänen tukemiseensa kannattaa kiinnittää huomiota myös tästä näkökulmasta.

Vertaisarvioidun tutkimustiedon puutteen vuoksi toistaiseksi opiskelijoista, jotka suhtautuvat epätavallisen pessimistisesti opintoihinsa, mutta suoriutuvat tyypillisesti lukemisen ja kirjoittamisen tehtävistä, ei tule ilmoitusta opiskelijan yksilölliseen tulosnäkymään, jossa näkyvät tehtävien nimet ja opintoihin liittyvän kyselyn nimi. Opettaja voi kuitenkin halutessaan tarkkailla eri opiskelijoiden vastauksia pelkästään tästä näkökulmasta, koska ohjeteksti näkyy kaikilla opiskelijoilla, joiden vastaus on ollut epätyypillisen negatiivinen.

Lähteet