Tehtävän kuvaus
Luksu on digitaalinen versio tunnetusta sentence verification -tehtävästä, joka arvioi sujuvaa teknistä lukutaitoa. Tehtävässä luetaan virkkeitä, joista jokaisen jälkeen lukijan tulee päättää, onko virke totta vai ei. Tarkoitus ei ole mitata lukijan yleistietoa, sanavarastoa eikä ymmärtämistä, vaan virkkeet ovat niin yksinkertaisia, että niiden totuusarvon määrittelemisen pitäisi olla vaivatonta. Lukija tekee jokaisen virkkeen jälkeen valinnan (oikein vs. väärin) ainoastaan sen vuoksi, että voidaan varmistua siitä, että virke on luettu. Tehtävän ei ole tarkoitus arvioida tekstin ymmärtämisen taitoa, siihen on DigiLukiseulassa oma tehtävänsä, Täydennä tekstit.
Luksu-tehtävässä virkkeet ilmestyvät ruudulle yksi kerrallaan. Jo ratkaistuun virkkeeseen ei ole mahdollista palata. Tehtävässä on pyritty minimoimaan motoriseen suoritukseen kuluva aika. Luettava virke ilmestyy aina samaan kohtaan keskelle ruutua ja oikein-väärin -painikkeet pysyvät aina keskellä ruutua. Jos virke tuntuu opiskelijasta haastavalta, häntä ohjeistetaan valitsemaan se vaihtoehto, jonka hän ajattelee olevan oikein ja siirtymään mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Seuraava virke ilmestyy vasta, kun aiempi on ratkaistu. Tehtävässä on 2,5 minuuttia aikaa ratkaista mahdollisimman monta virkettä.
Tehtävän tarkoitus
Luksu arvioi sujuvaa teknistä lukutaitoa virketasolla. Sujuva lukeminen on nopeaa, automaattista ja tarkkaa. Luksussa jonkin yksittäisen sanan virheellisesti lukeminen ei välttämättä vielä haittaa merkittävästi totuusarvon määrittelyä. Tehtävässä tehdäänkin tyypillisesti hyvin vähän virheitä. Tehtävä simuloi hyvin tosielämän lukutilanteita, joissa joitain sanoja voi lukea virheellisesti ilman, että ymmärrys kärsii.
Tehtävässä huomioitavaa
Tehtävä vaatii lukijalta suhteellisen laajaa sanavarastoa, joskin tehtävän sanasto on pyritty pitämään helppona. Tehtävä soveltuu huonosti suomi toisena kielenä -oppijoiden tai niiden opiskelijoiden teknisen lukutaidon arviointiin, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Tehtävässä heikosti menestyvien sekä em. opiskelijaryhmien lukemisen sujuvuus on varmistettava ääneenlukemisen tehtävällä esimerkiksi Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille -arviointimenetelmän (Nevala ym. 2006) tehtävien avulla.
Tehtävän pisteytys
Jokaisesta oikein ratkaistusta virkkeestä saa pisteen. Osa opiskelijoista saattaa tehtävän luonteesta johtuen käyttää arvailevaa strategiaa ja valita painikkeista toisen lukematta itse virkettä. Tällä tavoin toimimalla saa keskimäärin puolet pisteistä, mikä ei tietystikään kuvaa opiskelijan oikeaa osaamista. Lopullisen, arvioinnissa käytettävä pistemäärän järjestelmä laskee kaavalla oikein vastattujen virkkeiden määrä – virheellisesti vastattujen virkkeiden määrä. Tällä tavoin saadaan luotettavampi pistemäärä kaikille opiskelijoille.
Pistemäärän tulkinta Luksu-tehtävässä
Mikäli lukija menestyy viiteaineistoon verrattuna heikosti Luksu-tehtävässä, tulos kertoo todennäköisesti heikosta teknisestä lukutaidosta ja on syytä selvittää lukemissujuvuus tarkemmin ääneen lukemisen tehtävällä. Tällainen tehtävä löytyy esimerkiksi Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille -arviointimenetelmän (Nevala ym. 2006) käsikirjasta.
Heikko pistemäärä johtuu yleensä siitä, että lukija ei ole edennyt tehtävässä pitkälle, mutta virkkeiden totuusarvo on määritelty oikein. Luksu-tehtävässä tehdään tyypillisesti erittäin vähän virheitä. On kuitenkin huomattava, että joissain tapauksissa heikko pistemäärä selittyy runsaalla virheellisesti ratkaistujen virkkeiden määrällä. Seuraavaksi esitellään yleisimmät tulkinnat virheistä johtuvalle heikolle suoriutumiselle.
Virheiden tulkinta Luksu-tehtävässä
Mikäli opiskelija tekee runsaasti virheitä tehtävässä, on syytä tarkastella tehtävää laadullisesti ja selvittää syitä virheisiin. Tarkastele opiskelijan suoritusta myös Etsi kirjoitusvirheet -tehtävässä sekä hänen omaa arviotaan lukemisen sujuvuudestaan Opintoihin liittyvästä kyselystä. Mikäli tehtävissä suoriutuminen antaa aihetta huoleen, on lukemisujuvuus syytä varmistaa ääneen lukemisen tehtävällä. Tällainen tehtävä löytyy esimerkiksi Nuorten ja aikuisten yksilötestistöstä.
Heikko pistemäärä Luksu-tehtävässä johtuu useimmissa tapauksissa siitä, että lukija ei ole edennyt tehtävässä pitkälle, mutta vastaukset ovat oikein. Jos opiskelijan pistemäärä tehtävässä jää alhaiseksi, on kuitenkin syytä tarkastella myös hänen tekemiensä virheiden määrää, sillä joissain tapauksissa heikko pistemäärä selittyy runsaalla virheiden määrällä. Opettajan käyttöliittymästä saa näkyville opiskelijan ratkaisemat yksittäiset virkkeet listana, joista opettaja voi tarkastella virheiden määrää. Seuraavaksi esitellään yleisimmät tulkinnat virheistä johtuvalle heikolle suoriutumiselle.
Syy 1: Lukijalla on arvaileva strategia tehtävästä suoriutumiseen
Eräs strategia on mennä tehtävässä mahdollisimman nopeasti eteenpäin. On huomattava myös, että tehtävässä ei pääse etenemään ennen valinnan tekemistä kunkin virkkeen kohdalla. Tällaisen hätäilevän etenijän tunnistaa usein siitä, että hän on päässyt tehtävän loppuun ennen tehtävään varatun ajan kulumista. Tästä syystä on tärkeää huomioida myös opiskelijan tehtävään käyttämä aika, jonka pitäisi olla 150 sekuntia (2,5 minuuttia), ja jos aika on alle tuon ajan, tehtävän tuloksia kannattaa katsoa tarkemmin.
Tällöin on tärkeää varmistaa opiskelijan motivaatio ja mahdollinen syy kiirehtimiseen. Opiskelija on esimerkiksi voinut kokea tehtävän liian haastavana, jolloin hän ei ole edes halunnut yrittää. Teknisen lukutaidon sujuvuus on syytä varmistaa kahdenkeskisellä ääneenlukemisen tehtävällä.
Syy 2: Lauseiden merkitys jää epäselväksi
Luksu-tehtävässä tehdään tyypillisesti erittäin vähän virheitä. Suurin osa opiskelijoista tekee enintään viisi virhettä. Jos opiskelija on tehnyt virheitä enemmän kuin viisi, hänen vastauksiaan on syytä tarkastella lähemmin. Vaikka virkkeet on pyritty muodostamaan siten, että ne eivät mittaa lauserakenteen ymmärtämistä tai laajaa sanavarastoa, saattaa tehtävässä heikosti menestymisen syy olla sanavaraston tai muiden kielellisten taitojen heikkoudet.
Virheet voivat johtua kielitaustasta tai kielellisistä vaikeuksista, joita esiintyy myös yksikielisillä opiskelijoilla. Opiskelijan kanssa voi käydä läpi, mitä tehdä, jos sanan tai virkkeen merkitys ei aukea opiskeluissa tarvittavissa tekstimateriaaleissa ja käydä läpi erilaisia strategioita sanaston oppimiseen. Tärkeä on myös lukea paljon, millä on vaikutusta sanavaraston kasvuun. Jos kyseessä on kielelliset vaikeudet tai kielitausta, on tärkeää arvioida teknistä sujuvaa lukutaitoa sellaisella tehtävällä, jossa sanavarastolla ei ole vaikutusta, käytännössä esimerkiksi ääneen lukemisen tehtävällä.