Lähteet

Aarnoutse, C., Van Leeuwe, J., & Verhoeven, L. (2005). Early literacy from a longitudinal perspective. Educational Research and Evaluation, 11, 253–275.

Aro, M., & Lerkkanen, M.-K. (2019). Lukutaidon kehitys ja lukemisvaikeudet. Kirjassa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-K. Lerkkanen, & T. Siiskonen (toim.), Oppimisen vaikeudet (ss. 252–289). Jyväskylä, Finland: Niilo Mäki Instituutti.

Eklund, K. (2017). Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski – ennustajat, kehitys ja lopputulema. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 27(3), 4–10.

Fletcher, J.M., & Vaughn, S. (2009). Response to intervention: Preventing and remediating academic difficulties. Child Development Perspectives, 3(1), 30–37.

Hakkarainen, A., Holopainen, L., & Savolainen, H. (2013). Mathematical and reading difficulties as predictors of school achievement and transition to secondary education. Scandinavian Journal of Educational Research, 57(5), 488–506.

Holopainen, L. (2019). Lukiopetus Suomessa ja muualla maailmassa. Teoksessa M. Takala ja L. Kairaluoma (toim.). Lukivaikeudesta lukitukeen. Helsinki: Gaudeamus.

Holopainen, L. & Hakkarainen, A. (2019). Longitudinal effects of reading and/or mathematical difficulties: The role of special education in graduation from upper secondary education. Journal of Learning Disabilities. https://doi.org/10.1177/0022219419865485.

Jauhola, L. & Miettinen, K. (2012). Selvitys ammatillisesta erityisopetuksesta. Opiskelijoille suunnattujen tukitoimien sekä erityisopetuksen toteuttaminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Raportit ja selvitykset 2012:7. Helsinki: Opetushallitus.

Kairaluoma, Leila (2013) Sujuvaksi lukijaksi. Lukemisvaikeuksien arvioinnista kohti näyttöön perustuvia interventioita. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social research 494.

Kairaluoma, L., Torppa, M. & Aro, M. (2017). Nuorten lukemisvaikeudet ja lukemiseen yhteydessä olevat tekijät kielessämme. NMI-bulletin, 27(3), 15–24.

Kairaluoma, L. & Tuovila, S. (2019). Nuorten lukivaikeudet ja opiskelun tuki. Kirjassa M. Takala ja L. Kairaluoma (toim.). Lukivaikeudesta lukitukeen. Helsinki: Gaudeamus.

Kirjavainen, T., Pulkkinen, J., & Jahnukainen, M. (2014). Erityisopetuksen järjestämisen muutokset kunnissa 2000-luvulla. Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 42(3), 306–323.

Korkeamäki, J. & Nukari, J. (2014). Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet. Kuntoutussäätiö.

Landerl, K. et al. (2013). Predictors of developmental dyslexia in European orthographies with varying complexity. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 54(6), 686–694.

Lyon, G. R., Shaywitz, S. E., & Shaywitz, B. A. (2003). A definition of dyslexia. Annals of Dyslexia, 53, 1–14.

McNulty, M. A. (2003). Dyslexia and the life course. Journal of Learning Disabilities, 36(4), 363–381.

Mäkihonko, M., Hakkarainen, A. & Holopainen, L. (2017). Oppimisvaikeuksisen opiskelijan yksilöllinen ohjaaminen ja tukeminen opintojen aikana. Kirjassa S. Puukari, K. Lappalainen ja M. Kuorelahti (toim.). Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena, (s. 67–85). Jyväskylä: PS-Kustannus.

Määttä, S. & Salmi, E. (2014). Ammattiopistolaisten motivaatio tutkimuksen valossa. Teoksessa S. Määttä, L. Kiiveri & L. Kairaluoma (toim.), Otetta opintoihin. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 118–149.

Shaw, S. F. (2009). Transition to postsecondary education. Focus on Exceptional Children, 42(2), 1–16.

Takala, M. (2019). Luetun ymmärtäminen ja sen tukeminen strategiaopetuksella. Kirjassa M. Takala ja L. Kairaluoma (toim.). Lukivaikeudesta lukitukeen. Helsinki: Gaudeamus.

Undheim, A. M. (2009). A thirteen-year follow-up study of young Norwegian adults with dyslexia in childhood: Reading development and educational levels.Dyslexia (10769242), 15(4), 291–303.

Vasalampi K., Torppa, M., Eklund, K., Ahonen, T., Lerkkanen, M.-K., Salminen, J., & Poikkeus, A.-M. (2018). Muutostrendien tarkastelu nuorten koulumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa – kohorttitutkimus yli kolmen ajankohdan. Kasvatus, 49(4), 272–286.

Vieritä ylös