Tehtävän tarkoitus ja kuvaus
Luksu on sujuvaa teknistä lukutaitoa arvioiva virketasoinen, aikarajallinen tehtävä. Luksu on digitaalinen versio sentence verification -tehtävästä. Luksu tulee sanasta lukusujuvuus. Tehtävässä virkkeet luetaan ääneti yksi kerrallaan. Jokaisen virkkeen kohdalla ratkaistaan, onko se totta vai ei-totta, ennen kuin seuraava virke tulee näytölle näkyviin. Lukijan on tarkoitus ratkaista 2,5 minuutin aikana mahdollisimman monta virkettä oikein. Virkkeiden totuusarvon määrittäminen ei ole kuitenkaan päätarkoitus, vaan kuittaus sille, että virke on luettu. Tehtävälle on tyypillistä, että virheitä tehdään vain vähän.
Luksun virkkeet ovat mahdollisimman yleistajuisia, jotta ne eivät kuormita luetun ymmärtämistä. Sanasto on helppoa mutta ei kuitenkaan yksitoikkoista – samat substantiivit esiintyvät virkkeissä vain muutaman kerran. Tosia ja epätosia virkkeitä on yhtä paljon ja ne vuorottelevat satunnaisessa järjestyksessä. Epätodet virkkeet on laadittu siten, että pitäisi olla helppo havaita, onko virke tosi vai ei, esimerkiksi Korvat sijaitsevat varpaassa. Virkkeissä on vältetty kieltolauseen käyttöä, jottei totuusarvon määrittäminen ole liian hankalaa. Virketyypit vaihtelevat. Virkkeissä on käytetty passiivia, sivulauseita, käänteistä sanajärjestystä ja eri predikaatteja. Olla ja voida ovat yleisimmät verbit.
Tehtävän alussa on harjoitus, jossa ratkaistaan neljä virkettä. Sekä harjoituksessa että varsinaisessa tehtävässä ruudulle ilmestyy aina yksi virke kerrallaan. Virkkeen alla on kaksi painiketta, vihreä painike oikein-merkillä ja punainen painike väärin-merkillä. Valinnan jälkeen ruudulle ilmestyy uusi virke. Tehtävässä ei voi palata taaksepäin muuttamaan edellisiä valintoja. Virkkeet ja painikkeet ovat aina samassa kohdassa keskellä ruutua, joten tehtävä ei edellytä juurikaan motorista suorittamista. Ruudulla ei ole muita ärsykkeitä kuin ratkaistava virke ja painikkeet.
Tehtävän pisteytys
Tehtävässä saa yhden pisteen jokaisesta oikein ratkaistusta virkkeestä. Jos oppilas tekee tehtävän arvailevalla strategialla ”klikkaillen eteenpäin” lukematta virkkeitä, hän saattaa saada noin puolet virkkeistä oikein. Tällainen tulos ei ole luotettava, eikä se kuvaa oppilaan lukemisen sujuvuuden todellista tasoa. Järjestelmä laskeekin arvioinnissa käytettävän lopullisen pistemäärän kaavalla oikein vastattujen virkkeiden määrä – virheellisesti vastattujen virkkeiden määrä, mikä antaa luotettavamman pistemäärän kaikille vastaajille.
Luksu-tehtävälle on tyypillistä, että oppilaat tekevät siinä vain vähän virheitä. Jos oppilas saa tehtävässä vähäisen pistemäärän normiaineistoon verrattuna, tulos kertoo todennäköisesti heikosta teknisestä lukutaidosta. Oppilas on lukenut virkkeet tarkasti, mutta hitaasti. Heikko pistemäärä voi selittyä myös sillä, että väärin ratkaistuja virkkeitä on paljon. Arvaileva, hätäilevä eteneminen tehtävässä tuottaa runsaasti väärin ratkaistuja virkkeitä. Tällaisen strategian tunnistaa siitä, että oppilas on päässyt tehtävän loppuun ennen 2,5 minuutin aikarajaa (alle 150 sekuntia). Tässä tilanteessa on syytä haastatella oppilasta arviointitilanteen ja esimerkiksi lukemiseen liittyvän motivoitumattomuuden osalta ja selvittää hätäilyn tai mahdollisen alisuoriutumisen taustalla olevia syitä.
Teknisen lukutaidon sujuvuus on hyvä varmistaa kahden kesken ääneen lukemisen tehtävillä, esimerkiksi YKÄ – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun -testistön (Lerkkanen ym. 2018) pseudosanat ja tekstin lukeminen -tehtävillä. Tehtävässä heikosti menestymisen syynä voi myös olla, että oppilas ei ole ymmärtänyt virkkeiden merkitystä kokonaan. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi kielitausta, puutteet sanavarastossa tai muut kielellisten taitojen heikkoudet. Myös kielitaustan tai kielellisten vaikeuksien ollessa kyseessä teknistä sujuvaa lukutaitoa on arvioitava tehtävällä, jossa sanavarastolla ei ole vaikutusta, eli edellä mainituilla ääneen lukemisen tehtävillä.