2.4 Lukusujuvuus

Tehtävän tarkoitus ja kuvaus 

Luksu on teknisen lukutaidon sujuvuutta arvioiva virketasoinen, aikarajallinen tehtävä. Luksu on digitaalinen versio sentence reading fluency -lukusujuvuustehtävästä, jonka tarkoituksena on arvioida yksinkertaisten virkkeiden lukusujuvuutta (Woodcock, McGrew, & Mather, 2001). Luksu tulee sanasta lukusujuvuus, jolla tarkoitetaan kykyä lukea sekä tarkasti että riittävän nopeasti. Tehtävässä ruudulle ilmestyy luettavaksi yksi virke kerrallaan. Lukijan tehtävänä on päättää, onko virke totta vai ei. Kunkin virkkeen alla on kaksi painiketta, vihreä painike oikeinmerkillä ja punainen painike väärinmerkillä. Valinnan jälkeen tulee näkyviin seuraava virke. Tehtävässä on kaksi minuuttia aikaa ratkaista mahdollisimman monta virkettä oikein. Virkkeet on rakennettu yksinkertaisiksi ymmärtää, joten niiden totuusarvon määrittäminen ei ole tehtävän päätarkoitus. Valinnan tekemisellä halutaan vain varmistua siitä, että virke on luettu. Tehtävässä tehdään tyypillisesti vain vähän virheitä.

Luokkien 1 ja 2 tehtävän alussa on harjoitus, jossa harjoitellaan ratkaisemaan kolme virkettä oikein. Luokilla 3−6 harjoitusvirkkeitä on neljä. Oikean valinnan jälkeen ruudulle ilmestyy uusi virke. Tehtävä ei edellytä juurikaan motorista suorittamista, sillä virkkeet ja painikkeet ovat aina samassa kohdassa keskellä ruutua. Ruudulla ei ole muita ärsykkeitä kuin ratkaistava virke ja painikkeet.

Tehtävän ärsykkeet

Luokkien 1 ja 2 tehtävissä 70 ratkaistavaa virkettä ja luokkien 3−6 tehtävissä 120, joista oppilas tekee kahden minuutin aikana niin monta kuin ehtii. Luksun virkkeet ovat mahdollisimman yleistajuisia, jotta ne eivät kuormita luetun ymmärtämistä. Sanasto on helppoa mutta ei yksitoikkoista – samat substantiivit esiintyvät virkkeissä vain muutaman kerran. Tosia ja ei-tosia virkkeitä on yhtä paljon ja ne vuorottelevat satunnaisessa järjestyksessä. Epätodet virkkeet on laadittu niin, että pitäisi olla helppo havaita, onko virke tosi vai ei, esimerkiksi Ihmisellä on seitsemäntoista varvasta. Virkkeissä on vältetty kieltolauseen käyttöä, jotta totuusarvon määrittäminen ei olisi liian hankalaa. Virketyypit vaihtelevat. Virkkeissä on käytetty passiivia, sivulauseita, käänteistä sanajärjestystä ja eri predikaatteja. Olla ja voida ovat yleisimmät verbit. Katso liitteistä tarkemmin luokkien 3−6 seulojen kaikki virkkeet Luksu-tehtävässä. Luokkien 1 ja 2 virkkeet löydät LukiMat-palvelusta: luokan 1 virkkeet ja luokan 2 virkkeet.  

Lähteet:

Eklund, K., Salmi., P., Polet, J., & Aro, M. (2013). LukiMat – Oppimisen arviointi: Lukemisen ja kirjoittamisen tuen tarpeen tunnistamisen välineet 2. luokalle. Tekninen opas.

Heikkilä, R., Korpivaara, P., Kettunen, A., Nivala, A.-B., & Salmi, P.(valmisteilla). AKI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä alakoulun luokille 3-6. Yksilöllinen arviointi ja oppimisen seuranta. Niilo Mäki Instituutti.

Salmi, P., Eklund, K., Järvisalo, E., & Aro, M. (2011). LukiMat – Oppimisen arviointi: Lukemisen ja kirjoittamisen tuen tarpeen tunnistamisen välineet 2. luokalle. Käyttäjän opas.

Scroll to Top
Vieritä ylös